Biohakkerointi on terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä.[1]
Biohakkerointiin kuuluu ruokavalion optimointia, lisäravinteiden käyttöä ja joskus esimerkiksi pätkäpaastoa.[2] Stressiä biohakkeroinnissa pyritään tietoisesti vähentämään esimerkiksi meditoimalla ja liikkumalla luonnossa.[3] Biohakkeroinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös työpaikan ilmanlaatuun, valaistukseen ja ergonomiaan.[2]
Biohakkeri kerää ruokailustaan, unestaan ja liikkumisestaan dataa ja toistaa mittauksia saadakseen tietoa toimenpiteidensä ja niiden hienosäädön vaikutuksista.[3] Biohakkerit tutkituttavat esimerkiksi D-vitamiinitasoaan, B12-vitamiinitasoaan, matala-asteisen tulehduksen tasojaan ja geeniperimäänsä. Laboratoriotestejä biohakkerit teettävät usein yksityisesti ilman lääkärin lähetettä. Biohakkerit myös tarkkailevat itse omaa unenlaatuaan ja mittaavat kehoaan sensoreilla, askelmittareilla, aktiivisuusrannekkeilla, geenitesteillä ja verinäytteillä.[4] Biohakkerit käyttävät älypuhelinsovelluksia, jotka mittaavat aktiivisuutta, sykettä ja hengitystiheyttä. Kerätyn datan pohjalta biohakkeri voi esimerkiksi yrittää palautua huonoista yöunista nukkumalla hyvin ajoitetut päiväunet tai syömällä lisäravinteita.[2]
Biohakkerointi on suosittua etenkin 20–30-vuotiaiden miesten ja 35–45-vuotiaiden naisten keskuudessa.[1]
Biohakkerointia on arvosteltu kaupallisuudesta, tarpeettomista testeistä sekä siitä, että siinä käytetyn teknologian vaikutuksista ei useinkaan ole tieteellistä näyttöä.[3]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search