Krytokratia

Krytokratia on valtiomuoto, jossa valta on tuomareilla^[1] eikä poliitikoilla tai vaaleilla valituilla virkamiehillä.^[2]

Krytokratiassa tuomarit valitaan lakiosaamisensa ja -kokemuksensa perusteella. Heidän vastuullaan on lain tulkinta ja toteutus, kiistojen ratkaiseminen sekä yhteiskuntaan laajasti vaikuttavien päätösten tekeminen.^[2]

Krytokratiassa päätökset perustuvat lakeihin eivätkä poliittisiin tai henkilökohtaisiin intresseihin, ja päätöksissä pyritään puolueettomuuteen ja reiluuteen. Krytokratia ei kuitenkaan ole demokratiaa, sillä se ei perustu kansan tahtoon. Se voi myös olla hidas ja byrokraattinen järjestelmä, ja joskus tuomarien asenteellisuus ja henkilökohtaiset uskomukset voivat vääristää päätöksiä.^[2]

Eräs historiallinen esimerkki krytokratiasta on antiikin aikainen juutalaisten sanhedrin-tuomioistuin.^[2] Myös nyky-Israelin hallintojärjestelmässä on nähty krytokraattisia piirteitä, sillä maan korkeimmalla oikeudella on moderniksi demokraattiseksi maaksi ainutlaatuisen laaja ja rajoittamaton oikeus vaikuttaa parlamentin säätämiin lakeihin tai hallituksen päätöksiin ja myös kumota niitä.^[3]

Etenkin eurooppalaiset populistipoliitikot ovat ilmaisseet huolensa oikeuslaitoksen vallan kasvusta edustuksellisen demokratian vallan yli, ja ovat nimittäneet ilmiötä muun muassa krytokratiaksi, tuomarivallaksi ja juristokratiaksi.^[4]

1. ↑ Jaakko Lyytinen: Uusi valtiomuoto Helsingin Sanomat. 23.4.2011. Viitattu 12.4.2025.
2. ↑ ^{a b c d} Brehon Law and the Sanhedrin: Two Examples of Successful Kritarchy Systems 1.1.2023. Brehon Academy. Viitattu 12.4.2025.
3. ↑ Ed Whelan: Israel’s Bizarre Kritocracy National Review. 26.1.2023. Viitattu 12.4.2025.
4. ↑ Frans van Dijk: Judiciary in Democracy: Alignment and Disconnect 15.12.2020. Springer Nature. Viitattu 12.4.2025.