Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela
Gallen-Kallela Kirppuvuoressa Suolahdessa vuonna 1906.
Henkilötiedot
Syntynyt	26. huhtikuuta 1865 Pori
Kuollut	7. maaliskuuta 1931 (65 vuotta) Tukholma
Kansalaisuus	Suomi
Taiteilija
Ala	maalaustaide, taideteollisuus, taidegrafiikka
Taidesuuntaus	kansallisromantiikka, realismi, symbolismi, karelianismi
Kuuluisimpia töitä	Akka ja kissa (1885) Démasquée (1888) Aino-taru (1891) Symposion (1894) Ad Astra (1894) Sammon puolustus (1895)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 Tukholma^[1]) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, ja siirtyi romanttisiin Kalevala- ja Karjala-aiheisiin. 1890-luvulla hän loi merkittäviä teoksia sekä symbolismin että realismin tyyliin. 1900-luvun puolella, etenkin Afrikan-matkan yhteydessä, Gallen-Kallelan teokset alkoivat ilmentää ekspressionismia.

Gallen-Kallelan tunnettuja maalauksia ovat muun muassa Sammon taonta, Ad Astra, Sammon puolustus, Kullervon kirous, Symposion, Poika ja varis ja Lemminkäisen äiti. Hän loi taulujen lisäksi freskoja, taidegrafiikkaa ja suunnitelmia tekstiileiksi ja huonekaluiksi. Suomen sisällissodan jälkeen Gallen-Kallela toimi Mannerheimin adjutanttina ja suunnitteli itsenäisen Suomen armeijan univormuja ja kunniamerkkejä. Gallen-Kallelan kansainvälisen uran huippukohtia olivat näkyvä rooli Suomen paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 sekä oma osasto Venetsian biennaalissa vuonna 1914.

Vuoden 1907 tienoilla noin 41-vuotiaana Axel Gallén suomensi nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi, mutta hän signeerasi töitään edelleen myös vanhaan tapaan.^[1][2]

1. ↑ ^{a b} Onni Okkonen s. 659
2. ↑ Onni Okkonen s. 5