Amfetamiini

Amfetamiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(±)-1-Fenyylipropan-2-amiini
Tunnisteet
CAS-numero	300-62-9
ATC-koodi	N06BA01
PubChem CID	3007
DrugBank	DB00182
Kemialliset tiedot
Kaava	C9H13N
Moolimassa	135,21 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Tiheys	1,52 (26 °C)[1] g/cm³
Kiehumispiste	200–203 °C [2]
Liukoisuus veteen	konjugaattiemäs ei ole liukoinen, monet suolat ovat[2]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	14–40%[2]
Metabolia	CYP2D6, jokin CYP2C-perheen entsyymi, DBH, FMO3[3]
Puoliintumisaika	7–12 h[3]
Ekskreetio	virtsa[3]
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	nieltynä, nuuskaamalla, injektiona, suun limakalvoilta, peräruiskeena[4]

Amfetamiini eli alfametyylifenetyyliamiini on keinotekoinen dopamiinia ja noradrenaliinia keskushermostossa vapauttava stimulantteihin lukeutuva päihde, lääke^[5] ja dopingaine.^[6] Amfetamiini esiintyy kahtena stereoisomeerinä, deksamfetamiini ja levoamfetamiini.

Amfetamiinia käytetään joissain maissa ADHD:n ja narkolepsian hoitoon.^[5] Suomessa amfetamiini on lääkekäytön ulkopuolella laiton huume. ^[7] Deksamfetamiinia ja sen aihiolääkettä, lisdeksamfetamiinia, käytetään Suomessa lasten, nuorten ja aikuisten ADHD-oireisiin.^[8] Amfetamiini on yksi Suomen ja monien muiden EU-maiden käytetyimpiä päihteitä.^[9][10] Päihteenä käytetty amfetamiini on yleensä sulfaattisuolan muodossa, jota niellään, nuuskataan ja käytetään injektioiden kautta.^[10] Päihdekäytön annoksin amfetamiini voi muun muassa aiheuttaa euforian tunteen, lisätä itsevarmuutta, lisätä fyysistä aktiivisuutta ja vähentää halua nukkua ja syödä.^[11]

Amfetamiini voi aiheuttaa voimakkaan psyykkisen riippuvuuden. Sen käyttö voi aiheuttaa stimulanttipsykoosin eritoten runsaassa pitkäaikaiskäytössä.^[11] Harvinaisissa tapauksissa amfetamiini aiheuttaa vakavia verenkiertoelimistön ongelmia, kuten aivoinfarktin.^[12] Kuolemaan johtaneet amfetamiinin yliannostukset ovat mahdollisia, mutta harvinaisia.^[10] Amfetamiinin ja MAO-estäjien yhteiskäyttö voi teoriassa aiheuttaa serotoniinioireyhtymän, mutta käytännössä tämä on harvinaista.^[13]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä x ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä d ei löytynyt
3. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä v ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä l ei löytynyt
5. ↑ ^{a b} DJ Heal et al: Amphetamine, past and present a pharmacological and clinical perspective. Journal of Psychopharmacology, 2013, 27. vsk, nro 6, s. 479–496. PubMed:23539642. doi:10.1177/0269881113482532. ISSN 0269-8811. Artikkelin verkkoversio.
6. ↑ Prohibited list, january 2020 WADA. Viitattu 8.12.2020.
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä u ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä s ei löytynyt
10. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä f ei löytynyt
11. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä j ei löytynyt
12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä p ei löytynyt
13. ↑ PK Gillman: Monoamine oxidase inhibitors, opioid analgesics and serotonin toxicity. British Journal of Anaesthesia, 2005, 95. vsk, nro 4, s. 434–441. PubMed:16051647. doi:10.1093/bja/aei210. ISSN 0007-0912. Artikkelin verkkoversio.