Armenia

Armenian tasavalta Հայաստանի Հանրապետություն (Hajastani Hanrapetuthjun)
lippu vaakuna
Armenian sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Vahagn Hatšaturjan Nikol Pašinjan
Pääkaupunki	Jerevan (1 080 487 as.) 40°11′N, 44°31′E
Muita kaupunkeja	Gjumri (159 059 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	29 743 km² [1] (sijalla 143)
– josta sisävesiä	5,2 %
Väkiluku (2018)	2 972 732 [2] (sijalla )
– väestönkasvu	0,14 % [1] (2013)
Viralliset kielet	armenian kieli
Valuutta	Armenian dram (ADM)
BKT (2012)
– yhteensä	19,97 mrd. USD (PPP) [1]  (sijalla 131)
– per asukas	5 900 USD [1]
HDI (2019)	0,776 [3] (sijalla 81)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	21,1 % [1]
– teollisuus	37,7 % [1]
– palvelut	41,2 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+4
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys Osmanien valtakunnasta- Neuvostoliitosta	28. toukokuuta 1918- 23. syyskuuta 1991
Lyhenne	AM
– ajoneuvot:	AM
– lentokoneet:	EK
Kansainvälinen suuntanumero	+374
Tunnuslause	Ei mottoa
Kansallislaulu	”Մեր Հայրենիք (Mer Hayrenik)”
Edeltäjä(t)	Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
Infobox OKNimi-testi OK

Armenia (arm. Հայաստան, Hajastan), virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.

Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.

1. ↑ ^{a b c d e f g} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä CIA ei löytynyt
2. ↑ Population on 1 January Eurostat. Viitattu 14.7.2018. (englanniksi)
3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)