Asidoosi

Asidoosi on tapahtuma, jossa jotkin solujen ulkoiset nesteet alkavat happamoitumaan. Nesteiden vetyioni- eli protonipitoisuudet (H⁺) siis kasvavat. Protonipitoisuuden mitta on pH-arvo. Neste voi olla veri ja kyse on asidemiasta, jos puhe on vain veren happamoitumisesta. Asidemia ei ole tapahtuma vaan tila, johon asidoosi voi johtaa, ja jossa veriplasman pH-arvo on aikuisilla alle 7.38. Plasman normaali pH on 7.38–7.42. Asidoosi voi silti aiheuttajastaan riippuen ilmetä ilman asidemiaa.^[1] Merkittävä asidoosi on haitallista, eikä sitä ilmene terveillä, joilla kehon happo-emästasapaino on tarkoin säädelty.

Asidoosia aiheuttaa happojen kertyminen kehon nesteisiin tai happamoitumista estävien emäksisten puskuriaineiden, kuten veren vetykarbonaatin, väheneminen kehosta.^[1] Asidoosit voidaan jakaa

• hengitysasidoosiin eli respiratoriseen asidoosiin. Tämä johtuu liian hitaasti hengittämisestä eli hypoventilaatiosta.^[1]
• metabolisiin asidooseihin eli aineenvaihduntaperäisiin asidooseihin. Nämä liittyvät aineenvaihdunnan häiriöihin, eivätkä hengitykseen. Metaboliset asidoosit luokitellaan happamoivan aineen mukaan muun muassa maitohappoasidoosiin ja ketoasidoosiin, joissa happamuutta aiheuttavat aineet ovat vastaavasti maitohappo ja ketoaineet.^[1]

Noin 85 % todetuista vakavista (veren pH alle 7.1) metabolisista asidoositapauksista johtuu maitohappoasidoosista ja ketoasidoosista. Ketoasidoosin yleisin syy on jokin diabetes mellitus -sairaus.^[2] Maitohappoasidoosin yleisin syy on shokki. Maitohappo- ja ketoasidoosille monia muitakin aiheuttajia. Lisäksi on muita metabolisen asidoosin muotoja.^[3] Hengitysasidoosiin taas voivat johtaa muun muassa keuhkoahtaumatauti, sedatiivien yliannostus, äärimmäinen ylipaino tai ALS-tauti.^[4]

Asidoosi voi itsessään olla hengenvaarallinen, mutta sitä aiheuttavat tekijät voivat olla myös välittömästi vaarallisia ja näillä tekijöillä on omanlaisensa oireet.^[1] Asidoosin oireina voi olla muun muassa liikahengitys, väsymys, rytmihäiriöt tai kooma.^[5]

1. ↑ ^{a b c d e} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä a ei löytynyt
2. ↑ JA Kraut, NE Madias: Metabolic acidosis: pathophysiology, diagnosis and management. Nature Reviews Nephrology, 2010, 6. vsk, nro 5, s. 274–285. doi:10.1038/nrneph.2010.33. ISSN 1759-5061. Artikkelin verkkoversio.
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä b ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä d ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä c ei löytynyt