Ateismi

Osa artikkelisarjaa
Ateismi
Historia Ateismin historia Humanismi Valistus Vapaa-ajattelu
Käsitteet Ateismin määritelmä Jumalan olemassaolo Naturalismi Positiivinen ja negatiivinen ateismi Uskonnottomuus Uskontokritiikki
Yhteiskunta Ateistien osuus väestöstä Ateistien syrjintä Elämänkatsomustieto Sekulaari humanismi Sekularismi Kirkon ja valtion ero Ranskassa Suomessa Yhdysvalloissa Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
Järjestöt American Atheists Atheist Alliance Freedom From Religion Foundation Humanistinen internationaali Vapaa-ajattelijain liitto
Teokset Ateismi Ateismi: Lyhyt johdanto Atheism: A Philosophical Justification Jumalaa ei ole Jumala ei ole suuri Jumalharha Lumous murtuu Maailmankaikkeudesta Tiede, filosofia ja maailmankatsomus Uskon loppu
Henkilöt Julian Baggini Mario Bunge Richard Dawkins Demokritos Daniel Dennett Denis Diderot Epikuros Ludwig Feuerbach A. C. Grayling Sam Harris Stephen Hawking Christopher Hitchens Paul Thiry d’Holbach Eino Kaila Lawrence Krauss Lucretius Karl Marx Michael Martin Jean Meslier Kai Nielsen Friedrich Nietzsche Ilkka Niiniluoto Michel Onfray Ilkka Pyysiäinen Bertrand Russell Peter Singer Victor J. Stenger
Lisää aiheesta Kritiikki Luettelo ateisteista Symbolit
n k m

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.^[1][2][3][4] Kapeammassa merkityksessä ateismi viittaa positiiviseen ateismiin eli käsitykseen, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Negatiivinen ateismi taas väittää ainoastaan, ettei jumaliin tule uskoa, koska todisteet jumalien olemassaolosta ovat niin heikkoja. Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi.^[5]

Ateistien mukaan jumalien olemassaolosta ei ole näyttöä, joten niihin ei voi uskoa. Positiivinen ateismi ei tarkoita varmaa tietoa vaan ateistien mukaan vahvempia perusteluja kuin teismi, sillä mikään kokemustieto ei ole täysin varmaa.^[6] Filosofi Ilkka Niiniluodon mukaan ateistit ajattelevat, että uskontojen käsitykset ovat ristiriidassa tieteen tulosten ja tieteellisen menetelmän kanssa.^[7]

Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen johdosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.^[5] Ateistijärjestöt vaativat tieteen ja etiikan autonomiaa ja sekularismia eli uskonnon ja valtion eroa.^[8]

Ateisteja on eniten kehittyneissä maissa. Ateistien määräksi on arvioitu ainakin 500 miljoonaa eli yli seitsemän prosenttia maailman väestöstä.^[9][10] Suomalaisista itsensä määritteli uskonnottomaksi vuoden 2019 kyselyssä 24 prosenttia vastaajista.^[11] Tutkimusten mukaan ateistien arvokäsitys ei suuresti poikkea muusta väestöstä, mutta monet ateistit kannattavat humanistisia arvoja.^[9]

Uskontotieteen tutkija Mikko Sillfors kirjoittaa, että tutkimusten mukaan esimerkiksi taipumus analyyttiseen ajatteluun sekä auktoriteettiuskon vähyys ennustavat todennäköisyyttä, että ihminen on ateisti. Täten ateismin historia on luultavasti yhtä vanha kuin uskonnon.^[12]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä oxford1 ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Korpela ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kotus ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä esitelma ei löytynyt
5. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä niiniluoto 2003/123 ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Cooke ei löytynyt
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä niiniluoto ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Otavan ei löytynyt
9. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Mulukom ei löytynyt
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä oxford2 ei löytynyt
11. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Haikala ei löytynyt
12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Sillfors100 ei löytynyt