Bromi

SeleeniBromiKrypton
Cl

Br

I  
 
 


Yleistä
Nimi Bromi
Tunnus Br
Järjestysluku 35
Luokka epämetalli
Lohko p
Ryhmä 17, halogeeni
Jakso 4
Tiheys(25 °C) 3,1028 · 103 kg/m3
Värikaasuna ja nesteenä ruskeanpunainen, kiinteänä metallinhohtoinen
Löytövuosi, löytäjä 1826, Antoine-Jérôme Balard
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)79,904[1]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)115 (94) pm
Kovalenttisäde114 pm
Van der Waalsin säde185 pm
Orbitaalirakenne[Ar] 3d10 4s2 4p5
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 7
Hapetusluvut+V, +III, +I, -I
Kiderakenneortorombinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto neste
Sulamispiste265,8 K (−7,3 °C)
Kiehumispiste332,0 K (58,8 °C)
Moolitilavuus19,78 · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö(Br2) 29,96 kJ/mol
Sulamislämpö(Br2) 10,57 kJ/mol
Höyrynpaine100 Pa 220 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus2,96 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,474 (Br2) kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus1,2×10−9 S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 0,122 W/(m·K)
CAS-numero7726-95-6
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Bromi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Br (kreik. βρωμος, brómos, löyhkä; lat. bromum), järjestysluku 35 ja CAS-numero 7726-95-6. Bromi on halogeeni. Huoneenlämmössä bromi on tummanruskea raskas neste, josta lähtee ruskeanpunaisia, limakalvoja voimakkaasti ärsyttäviä ja syövyttäviä höyryjä. Se on myös nesteenä iholle haitallinen.

Bromia ei ole luonnossa vapaana alkuaineena, vaan ainoastaan yhdisteinä.lähde? Sitä on merivedessä ja maakerrostumissa suoloina, bromideina. Erityisen paljon bromideja on Israelin ja Jordanian rajalla Kuolleessameressä, viisi grammaa litrassa. Vapaata bromia voidaan eristää meriveden bromideista kloorin avulla. Israel on maailman suurimpia bromin tuottajia Yhdysvaltojen ohella.

Bromi reagoi miltei kaikkien alkuaineiden ja useimpien orgaanisten yhdisteiden, kuten amiinien, alkeenien, fenolien, aromaattisten vetykarbonaattien, ketonien ja happojen kanssa.

  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search