Osa artikkelisarjaa |
Buddhalaisuus |
---|
![]() |
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa. syntynyt uskonto ja filosofinen perinne, joka on levinnyt eri puolille Aasiaa. Sen perustajana pidetään Siddhartha Gautamaa, jonka sanotaan tulleen buddhaksi eli valaistuneeksi. Buddhalaisuus on maailman neljänneksi suurin uskonto. Buddhalaisia on yli 520 miljoonaa ja he muodostavat noin seitsemän prosenttia maailman väestöstä.
Buddhalaisuuden keskeiset opit ovat neljä jaloa totuutta eli totuudet kärsimyksestä, kärsimyksen syystä, kärsimyksen lakkaamisesta ja kärsimyksen loppumiseen johtavasta tiestä. Opin mukaan elämässä on kärsimystä, minkä syy on janoaminen ja tietämättömyys. Kärsimys voidaan lopettaa pääsemällä irti sen syistä ja saavuttamalla valaistuminen. Valaistumisen voi saavuttaa kulkemalla jaloa kahdeksanosaista polkua. Se jakaantuu kolmeen pääosaan: hyveen, keskittymisen ja viisauden kehittämiseen. Buddhalaisuuteen kuuluu eettisiä periaatteita, jotka perustuvat vahingoittamattomuuteen. Meditaation eli keskittyneen itsetarkkailun avulla pyritään mielen kehittämiseen. Valaistunut tajuaa olemassaolon perimmäisen luonteen eikä siksi enää takerru maailmaan.
Buddhalaisuuden koulukunnat eroavat toisistaan vapautumisen polkujen tulkinnassa. Kaksi päähaaraa ovat theravada (paalin kielen ’vanhimpain tie’) ja mahajana (sanskritin ’suuri vaunu’). Molempien suuntausten mukaan valaistumisen tavoittelu on mahdollista sekä luostarissa että sen ulkopuolella. Theravada korostaa nirvanan (sanskritin ’sammuminen’) saavuttamista keinona ylittää yksilöllinen itse ja päättää jälleensyntymien kiertokulku. Mahajanalle on ominaista myötätunnon painottaminen. Sen ihanteena on valaistumisolento, joka jatkaa jälleensyntymien ketjussa elämistä, muiden auttamista ja polun opettamista kunnes jokainen olento on valaistunut. Mahajanan osa on vajrayana (sanskritin ’timanttipolku’) eli tantrinen buddhalaisuus. Vajrayana sisältää esoteerisia eli salaisia menetelmiä ja se yhdistetään etenkin lamalaisuuteen eli tiibetinbuddhalaisuuteen.
Theravadaa harjoitetaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Se on Sri Lankan, Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan ja Laosin valtauskonto. Mahajanaa harjoitetaan etenkin Itä-Aasian maissa: Tiibetissä, Bhutanissa, Mongoliassa, Vietnamissa, Kiinassa, Taiwanissa, Koreassa ja Japanissa. Buddhalaisia on myös Intiassa, Nepalissa, Indonesiassa ja Malesiassa. Länsimaissa buddhalaisuus alkoi levitä 1900-luvulla. Suomessa on arviolta yli 20 000 buddhalaisuuden harjoittajaa.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search