Burundi

Burundin tasavalta Republika y’Uburundi République du Burundi
lippu vaakuna
Burundin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto	hallitsevan puolueen presidentiaalinen tasavalta
Presidentti Pääministeri	Evariste Ndayishimiye Alain-Guillaume Bunyoni
Pääkaupunki	Gitega[1][2] (41 944 as., 2008 väestönlaskenta) 3°26′S 29°54′E
Muita kaupunkeja	Bujumbura (581 534 as.), Ngozi (39 884 as.), Rumonge (35 931 as.) [3]
Pinta-ala
– yhteensä	27 816 km² [3] (sijalla 145)
– josta sisävesiä	7,8 %
Väkiluku (2021)	12 241 065 [4] (sijalla 77)
– väestötiheys	462 as. / km²
– väestönkasvu	2,85 % [4] (2020)
Viralliset kielet	kirundi, ranska
Lukutaito	85,6 %
Valuutta	Burundin frangi (BIF)
BKT (2021)
– yhteensä	8 849 milj. USD (PPP)[5]  (sijalla 167)
– per asukas	700 USD
HDI (2019)	0,433 [6] (sijalla 185)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	39,5 %
– teollisuus	16,4 %
– palvelut	44,2 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Belgiasta	1. heinäkuuta 1962
Lyhenne	BI
– ajoneuvot:	RU
– lentokoneet:	9U
Kansainvälinen suuntanumero	+257
Tunnuslause	Ubumwe, Ibikorwa, Iterambere Unité, Travail, Progrès (Yhtenäisyys, työ, edistys)
Kansallislaulu	”Burundi bwacu”
Infobox OKNimi-testi OK

Burundi, virallisesti Burundin tasavalta, on pieni valtio Itä-Afrikassa suurten järvien alueella. Se rajautuu pohjoisessa Ruandaan, etelässä ja idässä Tansaniaan ja lännessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Burundilla ei ole rannikkoa, mutta sillä on lounaassa rantaviivaa Tanganjikajärvellä.

Twat, tutsit ja hutut ovat asuneet Burundin alueella siitä lähtien, kun valtio muodostui viisi vuosisataa sitten. Tutsit hallitsivat Burundia kuningaskuntana yli 200 vuoden ajan. 1900-luvun alussa Saksa ja Belgia kuitenkin miehittivät alueen, jolloin Burundi ja Ruanda yhdistettiin Ruanda-Urundi-nimiseksi eurooppalaisten siirtomaaksi. Poliittisia levottomuuksia esiintyi koko alueella tutsien ja hutujen välisten sosiaalisten erojen vuoksi. Ne saivat Burundissa aikaan sisällissodan 1900-luvun puolivälin jälkeen. Nykyään Burundia hallitaan edustuksellisena demokratiana, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä. 62 prosenttia burundilaisista on katolilaisia, 8–10 prosenttia muslimeita ja loput seuraavat alkuperäistä animistista uskontoa tai protestanttista kristillisyyttä.

Burundi on ollut yksi maailman köyhimmistä valtiosta.^[7] Sisällissotien jäljiltä Burundin bruttokansantuote on alhainen, väestönkasvu on epävakaata ja resursseja on niukasti. Koboltti ja kupari ovat Burundissa hyödynnettäviä luonnonvaroja. Maan tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat kahvi ja sokeri.

1. ↑ Dahir, Abdi Latif: Burundi’s president is moving the capital to another city qz.com. 26.12.2018. Quartz Africa. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
2. ↑ Burundi to change its capital city 17.1.2019. theeastafrican.co.ke: TheEastAfrican. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä citypop.de-Burundi ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä cia ei löytynyt
5. ↑ Burundi World Factbook. CIA. Viitattu 7.10.2023.
6. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
7. ↑ Eggers 2006, s. 49.