Back Koronavirussiekte-2019 Afrikaans ኮቪድ 19 Amharic 新冠肺炎 AMI COVID-19 AN Wuhanes feforadl ANG कोरोनावायरस रोग 2019 ANP مرض فيروس كورونا 2019 Arabic كوڤيد-19 ARY كوڤيد-19 ARZ কৰ'নাভাইৰাছ ৰোগ ২০১৯ Assamese

COVID-19

Tämä artikkeli käsittelee covid-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
covid-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Koronatauti eli koronavirustauti (engl. coronavirus disease 2019, covid-19) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.[1] Koronataudin diagnoosikoodi on U07.1 ja sitä jälkitautina mahdollisesti seuraavan pitkäaikaisen koronataudin diagnoosikoodi on U09.9.

Koronavirus aiheutti vuoden 2019 lopussa alkaneen maailmanlaajuisen covid-19-pandemian.[2] Koronataudin yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet.[3] Tauti oli hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[4] Maaliskuussa 2021 tautiin oli kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä noin 15 kuukauden aikana.[5]

Covid-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[3] Taudista parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[6] Tartunta on suurella osalla oireeton.[7] Alkuperäisestä viruskannasta on sittemmin kehittynyt useita virusmuunnoksia, joiden tarttuvuus poikkeaa alkuperäisestä.[8]

Covid-19 määriteltiin Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[9] Suomessa suositeltu karanteeniaika oli viisi päivää oireettomille, joilla epäiltiin olevan tartunta.[10] Suomen ensimmäinen covid-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[11] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[12] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[13]

Keuhkoihin levinnyt covid-19 aiheuttaa niissä kudostuhoa, jonka paranemisesta ei ole olemassa tutkimustietoa. Virus saattaa levitä myös esimerkiksi verisuonistoon ja munuaisiin.[14] Viruksella on mahdollisuuksia tunkeutua aivoihin ylittämällä veri-aivoesteen[15]. Koronatauti aiheuttaa usein lievää aivoaineen katoa[16].

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti 5. toukokuuta 2023, ettei se määrittele tautia enää kansainväliseksi kansanterveysuhaksi[17]. Koronarokotteet auttoivat 5,3 miljoonaa suomalaista ilman sivuoireita ja 0,2 miljoonaa tarvitsi sairaalahoitoa sekä teho-hoitoa. Eri lähteiden kuten WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronarokote luokiteltiin yhdeksi maailman turvallisimmaksi rokotteeksi.lähde?

  1. ↑ AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  3. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :2 ei löytynyt
  4. ↑ The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard covid19.who.int. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  6. ↑ F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ New Variants of Coronavirus: What You Should Know hopkinsmedicine.org. Viitattu 4.3.2021.
  9. ↑ Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :6 ei löytynyt
  11. ↑ Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  12. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  13. ↑ Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen Ilta-Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  14. ↑ STM:n selvitys pitkä­kestoisesta korona­taudista sai kovaa kritiikkiä myös maailmalta – mitä ilmiön yleisyydestä oikeasti tiedetään? Helsingin Sanomat. 13.1.2022.
  15. ↑ Pauliina Happo, Koronavirus vaikuttaa aivosoluihin monia reittejä, Yle.fi, uutiset 28.3.2021, viitattu 28.3.2021
  16. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :45 ei löytynyt
  17. ↑ Statement on the fifteenth meeting of the IHR (2005) Emergency Committee on the COVID-19 pandemic www.who.int. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)

Rich TVX News Network Site

Rich TVX News Network Info

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search