Distributismi

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Osa artikkelisarjaa
Kristillisdemokratia
Käsitteet Katolinen yhteiskuntaoppi Arvokonservatismi Distributismi Dynaaminen konservatismi Hyvinvointivaltio Ihmisarvo Kristillinen etiikka Kommunitarismi Konservatiiviliberalismi Läheisyysperiaate Oikeutettu sota Sekatalous Solidaarisuus Sosiaalinen markkinatalous Tilanhoitajaetiikka Uuskalvinismi
Henkilöt Adenauer van Agt Andreotti Belloc Busch Chesterton De Gasperi de Hoop Scheffer Dooyeweerd Hägglund Figl Erhard Essayah Juncker Kallis Klaus Kohl Kuyper Leo XIII Lewis Maritain Martens Moro Merkel Montalva Lubbers Pius XI Raab Schuman Schumacher Svensson Sturzo
Teokset Rerum novarum Centesimus annus
Järjestöt Euroopan kansanpuolue Euroopan konservatiivit ja reformistit Euroopan kristillinen poliittinen liike Kristillisdemokraattinen Internationaali Konrad Adenauer -säätiö Martens-keskus Center for Public Justice KDUN
Maittain CDA Alankomaat CDU Saksa CSU Baijeri CVP Sveitsi DC Italia KDNP Unkari KD Ruotsi KD Suomi KD Tanska KRF Norja ÖVP Itävalta Luettelo kristillisdemokraattisista puolueista
Lisää aiheesta Kristillinen sosialismi Kristillinen oikeisto Liberaali demokratia Sosiaalidemokratia
n k m

Distributismi (lat. distribuere 'jakaa, jaella, määrittää') eli omistuksen hajautusoppi on talousoppi, joka pyrkii turvaamaan markkinoiden toiminnan mahdollisimman laajapohjaisella tuotantovälineiden omistuksella.^[1] Omistuksen hajauttamisella tarkoitetaan niitä keinoja, joita käyttämällä on mahdollista vähentää omistuksen keskittymistä valtiolle tai yksityisille suuromistajille. Distributismin alkuperä on katolisessa kirkossa ja katolisissa ajattelijoissa. Se laajeni 1900-luvulla muihin piireihin ja viime vuosikymmeninä distributismista on tullut eri nationalististen suuntausten, liikkeiden ja aatteiden epävirallinen talousoppi. Distributismi on lähellä ideaa, jota jotkut poliittiset ryhmät Suomessa ovat kutsuneet nimellä kansankapitalismi.

Distributismi eroaa perinteisistä vasemmistolaisista ja oikeistolaisista opeista, ja luetaankin kolmannen tien (Third way) opiksi. Distributismin idea poikkeaa kapitalismista ja sosialismista, koska distributismi vastustaa pääomien keskittymistä harvojen rikkaiden tai valtion haltuun. Kun sosialismissa tuotantovälineet ovat yhteiskunnan omistamia ja kapitalismissa omistajien joukko voi joskus olla pieni, distributistisessa kansantaloudessa tuotantovälineiden laajapohjainen omistaminen on normaalia kuten sosialismissa, mutta samalla myös yksityistä kuten kapitalismissa. Pääoman yksityistä omistusoikeutta ei rajoiteta, mutta omistuksen keskittymistä yksityisellä sektorilla voidaan silti hienovaraisin keinoin vähentää. Tällaisen laajapohjaisen yksityisen omistamisen ajatellaan takaavan paremmin markkinoiden toiminnan kuin sosialistinen monopoli tai kapitalistinen oligopoli. Distributismi vastustaa myös äärimmäisyyksiin menevää individualismia ja statismia. Valtio-oppina distributismille on aivan sama, onko valtio tasavalta vai monarkia.

1. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 70. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.