Elohopea

Tämä artikkeli käsittelee alkuainetta. Sarjakuvahahmosta kertoo Elohopea (sarjakuvahahmo).
KultaElohopeaTallium
Cd

Hg

Cn  
 
 


Yleistä
Nimi Elohopea
Tunnus Hg
Järjestysluku 80
Luokka Metalli
Lohko d
Ryhmä 12, siirtymäalkuaineet
Jakso 6
Tiheys(n. 20 °C) 13,534 · 103 kg/m3
VäriHopeanvalkea
Löytövuosi, löytäjä Esihistoria, Tuntematon
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)200,592(3)[1]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)150 (171) pm
Kovalenttisäde149 pm
Van der Waalsin säde155 pm
Orbitaalirakenne[Xe] 4f14 5d10 6s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 18, 2
Hapetusluvut+I, +II
Kiderakenneromboedrinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Neste
Sulamispiste234,25 K (−38,9 °C)
Kiehumispiste629,85 K (356,7 °C)
Höyrystymislämpö59,11 kJ/mol
Sulamislämpö2,29 kJ/mol
Äänen nopeus1451,4 m/s 20oC K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,9 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,140 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus1×106 S/m
Lämmönjohtavuus10,3 W/(m·K)
CAS-numero7439-97-6
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Elohopea on raskas metallinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Hg (lat. hydrargyrum), järjestysluku 80 ja CAS-numero 7439-97-6. Elohopea poikkeaa monista muista metallisista alkuaineista siinä, että sen sulamispiste on alhainen, −38,9 °C.[2] Se siis esiintyy huoneenlämmössä ja normaalissa ilmanpaineessa nestemäisenä. Muut metallit, joiden sulamispiste on lähellä huoneenlämpötilaa, ovat cesium, frankium, gallium ja rubidium. Elohopea on harmaan värinen ja sillä on metalleille ominainen kiilto.

Elohopeaa käytetään kaivostoiminnassa, paristoissa, hammaspaikoissa sekä lämpö- ja painemittareissa. Se on kuitenkin myrkyllinen raskasmetalli eli sen lääketieteelliset vaikutukset ovat ihmiselle haitallisia. Varsinkin höyrynä se on vaarallista. Myrkyllisyyden vuoksi elohopean käyttöä pyritään korvaamaan muilla ratkaisulla ja esimerkiksi käyttö kuumemittareissa on kielletty joissain maissa.[3]

  1. Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 272–274. IUPAC. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  2. MAOL: Matematiikka, fysiikka, kemia: Taulukot, s. 74. Otava, 1981. ISBN 951-1-05281-0
  3. Jäähyväiset elohopealle Tieteen Kuvalehti. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 21.8.2012.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search