George Berkeley

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

George Berkeley (/ˈbɑːrkli/;^[a][1] 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa latinankieliseen lauseeseen "esse est percipi" ('olemassaolo on havaituksi tulemista').^[2] Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja.

Berkeleyn mukaan aistitodellisuus on liian ristiriitainen ollakseen oikeasti olemassa. Berkeleyn mukaan oli olemassa vain Jumala ja olentojen sielut. Aistitodellisuus oli vain Jumalan sieluille antamaa aistitietoa, mutta sitä ei muuten ollut olemassa. Mitään ainetta Berkeleyn maailmankuvaan ei siis kuulunut.^[2] Aikalaiset eivät arvostaneet Berkeleyn filosofiaa, eikä se ole saanut kannattajia myöhemminkään, mutta Berkeleytä pidetään kuitenkin yhtenä 1700-luvun filosofian suurista hahmoista, koska hän loi oman filosofisen järjestelmänsä, ja pyrki argumentoimaan sen puolesta varsin uskottavalla tavalla.

Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Berkeleyn kritiikki ei kuitenkaan suoraan johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, ja differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiinkin täsmälliselle pohjalle vasta 1800-luvulla.

Berkeley kirjoitti tervavedestä kaksi kirjaa, joissa suositeltiin tervavettä käytettäväksi moniin eri vaivoihin. Näistä ensimmäinen, vuonna 1744 julkaistu nide oli hänen myydyin kirjansa hänen elinaikanaan.

Berkeleyn runosta "On the Prospect of Planting Arts and Learning in America" otti David Foster Wallace nimen pienoisromaanilleen Westward the Course of Empire Takes Its Way.^[3] Runosta on saanut herätteensä myös Yhdysvaltain kongressitalon seinällä oleva Emanuel Gottlieb Leutzen muraali.^[4]

Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>-elementtiä ei löytynyt

1. ↑ "Berkeley", hakusana sanakirjassa Collins English Dictionary.
2. ↑ ^{a b} Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 676. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
3. ↑ D. T. Max: David Foster Wallace. s. 123–124 Suomentanut Heikki Karjalainen. Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-663-6.
4. ↑ Westward the Course of Empire Takes Its Way, Explore the Capitol Campus, viitattu 4.7.2021 (englanniksi)