Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.^[1] Gregoriaanisessa ajanlaskussa 400 vuotta sisältää siis 97 karkausvuotta (eli vuotta, jossa on karkauspäivä), ei sataa, kuten juliaanisessa ajanlaskussa. Karkauspäivä on nykyisin helmikuun 29. päivä, mutta vielä 1990-luvulle asti karkauspäiväksi oli Ruotsissa ja Suomessa nimetty helmikuun 24. päivä.^[2]

Uuteen kalenteriin siirryttiin Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Puolassa 4. lokakuuta 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 15. päivään. Ranska, osa Alankomaita ja Luxemburg siirtyivät joulukuussa 1582, ja useimmat katoliset maat seurasivat pian perässä. Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia ja sen siirtomaat siirtyivät uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta.^[3]

1. ↑ Oja, s. 43
2. ↑ Oja, s. 52
3. ↑ Oja, Heikki: ”2. Ajanlaskun aakkosia”, Aikakirja 2013, s. 44. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 951-1-16334-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2019).