Habsburgien monarkia

Habsburgien monarkia Habsburgermonarchie
1526–1918
lippu vaakuna
Habsburgien monarkian maat vuonna 1789.
Valtiomuoto	useiden kuningas-, herttua- ja ruhtinaskuntien personaaliunioni
Pääkaupunki	Wien (1526–1583) Praha (1583–1611) Wien (1611–1918)
Uskonnot	Valtionuskonto: katolisuus Muita tunnustettuja uskontoja: kalvinismi, luterilaisuus, ortodoksisuus, juutalaisuus, utrakismi[1]
Viralliset kielet	latina, saksa
Kielet	saksa, unkari, tšekki, kroatia, romania, slovakia, sloveeni, hollanti, italia, puola, ruteeni, bosnia, serbia, ranska
Tunnuslause	Fiat iustitia, et pereat mundus (”Tapahtukoon oikeus, vaikka maailma hukkuisi”)
Kansallislaulu	”Gott erhalte Franz den Kaiser”
Utrakismi oli Tšekin tunnustettu pääkirkko, kunnes se vuonna 1627 kiellettiin. Saksa syrjäytti latinan virallisena kielenä vuonna 1784.[1]
Infobox OK

Habsburgien monarkia (saks. Habsburgermonarchie) tai Habsburgien valta­kunta (saks. Habsburgerreich) on histori­oitsi­joiden käyttämä epä­virallinen yhteis­nimi niille maille ja maa­kunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918. Monarkia käsitti vuosi­satojen ajan useita keskenään personaaliunionissa olleita valtioita sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan alueella että sen ulko­puolella. Niillä oli yhteinen hallitsija, mutta muutoin ne olivat eri valtioita. Dynastisena pää­kaupunkina oli Wien, paitsi vuosina 1583–1616 Praha.^[2]

Vuonna 1804 Habsburgien monarkiaan kuuluneet maat yhdistettiin Itävallan keisari­kunnaksi, joka vuonna 1867 muutettiin Itävalta-Unkarin kaksois­monarkiaksi.

Monet Habsburg-suvun hallitsijat valittiin myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan keisareiksi, ennen kuin tämä keisari­kunta vuonna 1806 lakkautettiin.^[3][4] Habsburgien monarkiaa ei kuitenkaan voida samastaa keisari­kunnan kanssa, sillä missään vaiheessa niiden alueet eivät olleet samat: Habsburgien monarkia käsitti alueita myös keisari­kunnan ulko­puolella, ja toisaalta suurimmassa osassa keisari­kuntaa keisarilla oli vain nimellinen yli­valta ja alueita hallitsivat muihin dynastioihin kuuluneet ruhtinaat. Habsburgien monarkia ei myöskään käsittänyt kaikkia alueita, joilla oli Habsburgien sukuun kuulunut hallitsija, sillä sen jälkeen, kun Kaarle V vuonna 1556 jakoi hallitsemansa maat kahden poikansa kesken, Espanjaa hallitsi saman suvun vanhempaan, espanjalaiseen haaraan kuulunut kuningas vuoteen 1700 saakka, mutta puhuttaessa Habsburgien monarkiasta kyseisenä aikana tarkoitetaan yleensä vain suvun nuoremman, itä­valtalaisen haaran hallitsemia maita.

1. ↑ ^{a b} "Smoldering Embers: Czech-German Cultural Competition, 1848–1948" by C. Brandon Hone. Utah State University.
2. ↑ Czech Republic – Historic Centre of Prague Heindorffhus. Arkistoitu 20.3.2007. Viitattu 23.4.2014.
3. ↑ Metropolitan Museum of Art; http://www.metmuseum.org/toah/hd/habs/hd_habs.htm
4. ↑ University of Wisconsin; http://faculty.history.wisc.edu/sommerville/351/holy%20roman%20empire.htm (Arkistoitu – Internet Archive)