Hiilihydraatti

Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatit jaetaan sokereihin ja sokereiden varastomuotona toimiviin tärkkelykseen ja glykogeeniin sekä kuituihin eli kasvien rakennusaineina toimiviin selluloosaan ja hemiselluloosaan.

Hiilihydraattien empiirinen kaava on C_m(H₂O)_n. Sana hiilihydraatti tulee suoraan sen rakennekaavasta, hiilen hydraatti.

Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatit jaetaan ravitsemustieteessä sokereihin, tärkkelykseen ja ei-liukoiseen ravintokuituun. Yksinkertaisemmat hiilihydraatit eli mono- ja disakkaridit kuuluvat ihmisen energiaravintoaineisiin. Glukoosi varastoidaan kasveissa tärkkelyksenä ja eläimissä glykogeenina. Polysakkaridit selluloosa ja hemiselluloosa toimivat kasvien rakennusaineina.

Yleisimmät elintarvikkeiden disakkaridit ovat sakkaroosi eli pöytäsokeri, maidon laktoosi sekä oluen maltoosi. Tärkkelys ja selluloosa ovat elintarvikkeiden yleisimmät polysakkaridit.

Yksinkertaiset hiilihydraatit tuottavat ravintona 3,87 kilokaloria energiaa per gramma,^[1] ja monimutkaisemmat hiilihydraatit 3,57–4,12 kilokaloria per gramma.^[2]

Suuria hiilihydraattipitoisuuksia esiintyy etenkin kasveista valmistetuissa prosessoiduissa elintarvikkeissa, kuten sokeri, makeiset, leivonnaiset, hillot, hedelmämehut, virvoitusjuomat, leivät, pastat ja aamiaismurot.^[3] Monet eläinperäiset ruoka-aineet eivät sisällä lainkaan hiilihydraattia, mutta useimmat maitotuotteet sisältävät hiukan hiilihydraattia.^[4]

1. ↑ National Nutrient Database usda.gov. Arkistoitu 3.10.2017.
2. ↑ CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS – ENERGY CONVERSION FACTORS fao.org. Food and Agriculture Organization of the United Nations.
3. ↑ Carbohydrate reference list diabetes.org.uk. Diabetes UK. Arkistoitu 14.3.2016.
4. ↑ Etusivu - Fineli fineli.fi. Viitattu 21.8.2020.