Homeerinen kreikka

Osa artikkelisarjaa

Homeerinen eli eeppinen kreikka on muinaiskreikan muoto, jota Homeros käytti 700-luvulla eaa. kirjoittaessaan runoelmansa Ilias ja Odysseia. Homeerinen kreikka on daktyylisessä heksametrissä kirjoitettua taidekieltä, joka perustuu arkaaisen kreikan kahteen murteeseen, joonialaiseen ja aiolialaiseen kreikkaan, sekä yhdistelee siihen myös vielä vanhempia piirteitä. Lisäksi teosten kieleen on myöhempien muokkausten myötä päätynyt myös uudempia kielimuotoja.[1][2] Homeerinen kieli toimi koko antiikin kreikkalaisen eeppisen runouden runokielen perustana. Eeppisellä kreikalla kirjoitettua runoutta tuotettiin vielä vuoteen 400 saakka; sen viimeisiin edustajiin kuuluu Nonnoksen runoelma Dionysiaka.[2]

  1. Salmenkivi, Erja: ”Kreikkalainen epiikka”. Teoksessa Kivistö, Sari et al.: Kirjallisuus antiikin maailmassa, s. 174. Helsinki: Teos. ISBN 978-951-851-089-8.
  2. a b Solders, Severin: Grekisk skolgrammatik, s. 162-167. Lund: Gleerups, 1964.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search