Hypoteesi

Hypoteesi (m.kreik. ὑπόθεσις ’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.^[1] Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti.^[2] Tieteilijät yleensä perustavat hypoteesinsa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin, joita ei voida selittää olemassa olevilla tieteellisillä teorioilla tyydyttävästi. Vaikka sanoja ”hypoteesi” ja ”teoria” käytetään usein synonyymeinä,^[3] tieteellinen hypoteesi ei ole sama asia kuin tieteellinen teoria. Työhypoteesi on alustavasti hyväksytty hypoteesi, joka on ehdotettu tutkimusta varten.^[4]

Termillä hypoteesi on eri merkitys muodollisessa logiikassa, jossa sitä käytetään proposition edeltäjänä. Propositiossa ”Jos P, sitten Q”, P kuvaa hypoteesia (tai edeltäjää) ja Q:ta voi kutsua seuraukseksi. P on olettamus (mahdollisesti kontrafaktuaalisessa) Mitä jos -kysymyksessä.

Adjektiivi hypoteettinen – tarkoittaen joko ”hypoteesin luonteen omaava” tai, että asian olemassaolon oletetaan olevan hypoteesin välitön seuraus – voi viitata mihin tahansa edellä mainittuihin ”hypoteesi”-termin merkityksiin.

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, h-alkuiset sanat Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 7.7.2007.
3. ↑ Virtanen, Sofia: "Se on pelkkä teoria": näitä tieteellisiä käsitteitä käytetään kaikkein useimmin väärin Tekniikka ja Talous. 3.4.2013. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 3.4.2013.
4. ↑ Hilborn, Ray & Mangel, Marc: The Ecological Detective. Confronting Models with Data, s. 24. Princeton University Press, 1997. ISBN 978-0-691-03497-3. Google Books (viitattu 22.8.2011). (englanniksi)