Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämistä. Haitallisia seurauksia voidaan vähentää myös ilmastonmuutokseen sopeutumisella, jolla tarkoitetaan varautumista odotettavissa oleviin muutoksiin.

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään yleensä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä sekä säilyttämällä ja lisäämällä kasvihuonekaasunieluja kuten metsiä ja kasvillisuutta.^[1] Ilmastonmuutoksen hillitseminen on periaatteessa mahdollista myös ilmastonmuokkauksen menetelmin, esimerkiksi vaikuttamalla maapallon albedoon tai poistamalla kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Näitä keinoja ei suosita niiden epävarmuuden ja/tai kalleuden vuoksi.

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää erilaisin keinoin, jotka kohdistuvat energiantuotantoon ja -kulutukseen energiatehokkuuden tai energiansäästön keinoin, sekä vaikuttamalla liikenteeseen, rakentamiseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon.

Vielä 2008 OECD arvioi ilmastonmuutoksen hillintäkeinojen vähentävän bruttokansantuotetta globaalisti noin 5 prosentilla vuoteen 2050 tultaessa, kun kymmenen vuotta myöhemmin 2018 ennuste oli päinvastainen: mikäli ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpötilanousua ei rajoiteta toimenpiteillä alle kahteen celsiusasteeseen, on globaali bruttokansantuote vuonna 2050 viisi prosenttia matalampi mitä se hillitsevien toimien avulla olisi.^[2]

1. ↑ toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-178-4.
2. ↑ ”Eihän niitä rahoja ammuta mihinkään avaruuteen!” – arvio ilmastotoimien laskusta kääntyi 10 vuodessa päälaelleen mustread.fi. Viitattu 27.1.2019.