Indonesian vallankumous

Indonesian vallankumous
Päivämäärä: 17. elokuuta 1945 – 27. joulukuuta 1949 Paikka: Indonesia Lopputulos: Alankomaiden sotilaallinen voitto, Indonesian poliittinen. Indonesia itsenäistyi Indonesian yhdysvaltoina.
Osapuolet
Indonesia PDRI	Alankomaiden kuningaskunta (vuodesta 1946) Alankomaiden Itä-Intia Alankomaiden Itä-Intian armeija NICA Indonesian autonomiset alueet Pontianakin sulttaanikunta Pao An Tui  Yhdistynyt kuningaskunta (vuoteen 1946)  Australia Brittiläinen Intia  Japani (vuoteen 1946)
Komentajat
Sukarno Muhammed Hatta Sudirman Hamengkubuwono IX Sjafruddin Prawiranegara Sutomo	Simon Spoor Hubertus van Mook Willem Franken Clement Attlee Philip Christison Tjokorda Gde Raka Soekawati Hamid II
Vahvuudet
noin 250 000	noin 270 000
Tappiot
97 421 Indonesian kuolemaa[1]	980 brittiä 4585 Alankomaalaista
Indonesialaisten uhrien joukossa on sekä siviilejä että taistelijoita

Indonesian vallankumous oli kansannousu ja aseellinen konflikti Indonesiassa. Se johti maan itsenäistymiseen Alankomaiden vallasta vuonna 1949 ja alkoi, kun Alankomaat pyrki toisen maailmansodan jälkeen palauttamaan valtaansa Hollannin Itä-Intian. Japanilaisten kanssa yhteistyöhön 1942 ryhtyneet Sukarno ja Muhammed Hatta olivat julistaneet Indonesian itsenäiseksi tasavallaksi 17. elokuuta 1945, kaksi päivää sen jälkeen, kun maata miehittänyt Japani oli ilmoittanut antautuvansa.^[2]

Alankomaat menettivät Alankomaiden Itä-Intian jo 1942, kun japanilaiset valloittivat sen.^[3] Japanilaiset julistivat muodollisen itsenäisyyden naapurimaille vuonna 1943, ja vuonna 1944 he vakuuttivat, että ei vain Jaava vaan koko saaristo saisi itsenäisyyden. Tämä innosti Sukarnoa ja Hattaa, ja vuonna 1945 kutsuttiin kokoon kansalliskokous valmistelemaan perustuslakia Jaavan, Sumatran ja koko itäisen saariston valtiolle. Komitean mukaan uuden valtion piti sisältää sekä Hollannin että Portugalin ja Britannian entisiä siirtomaita alueella. Sukarno halusi sekulaarista yhtenäisvaltiota, Hatta liittovaltiota ja muslimijohtajat islamilaista valtiota. Kompromissina syntyi Jakartan sopimus, joka velvoitti muslimit noudattamaan islamin lakeja. Sukarnosta tuli presidentti ja Hattasta varapresidentti.^[4]

Kesäkuun 1. päivänä 1945 Sukarno piti puheen, jossa hän määritteli uuden valtion perusarvot. Japani antautui 15. elokuuta 1945, ja Indonesia kiirehti julistautumaan itsenäiseksi kaksi päivää myöhemmin. Hollantilaiset olivat päättäneet ottaa entisen siirtomaavaltansa takaisin japanilaisilta, mutta natsien miehittämällä emämaalla ei ollut siihen voimavaroja. Liittoutuneet valvoivat saaria etäältä ja rantautuivat vasta syyskuun lopulla.^[4]

Indonesialaiset nahistelivat keskenään, etniset, uskonnolliset ja yhteiskuntaluokkien väliset erot kärjistyivät. Vallankumouksen verisin yhteenotto käytiin Surabayassa 28. lokakuuta brittijoukkojen ja indonesialaisten aseistettujen ryhmien välillä.^[4]

Hollantilaiset pyrkivät aluksi rakentamaan Brittiläisen kansainyhteisön tyyppistä valtioliittoa ja vasta vuonna 1949 Alankomaat tunnusti Indonesian liittovaltion itsenäisyyden. Liittovaltiossa oli 16 Alankomaiden määrittelemää osavaltiota. Ne yhdistyivät kuitenkin yhdeksi valtioksi vuonna 1950.^[4]

1. ↑ Jumlah Korban Indonesia – Imperial & Global Forum historibersama.com.
2. ↑ William H. Frederick and Robert L. Worden (toim.): Indonesian National Revolution 1945-1950 Indonesia: A Country Study.. 1993. Library of Congress, USA.. Viitattu 17.10.2014.
3. ↑ Indonesia timeline BBC
4. ↑ ^{a b c d} William H. Frederick and Robert L. Worden (toim.): The National Revolution, 1945-50 Indonesia: A Country Study.. 1993. Library of Congress. Viitattu 4.10.2012.