Informaatio

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta. Näin television kuva on informaatiota, mutta sen kohina ("lumisade") ei sitä ole, koska siinä ei ole järjestystä.^[1] Tieto on informaation alalaji, johon liittyy semantiikkaa; sitä vastoin informaatioteoriassa informaatio abstrahoidaan symbolijonoiksi, joita ei tarvitse tulkita.^[2]

Erilaiset informaatioon liittyvät laajennukset ovat olleet merkittävimpiä niiden muutosten joukossa, jotka ovat mahdollistaneet ihmisen muihin eläinlajeihin verrattuna hämmästyttävän leviämisen maapallolla. Laji- ja kulttuurievoluution tuloksista esimerkiksi aivot, kieli, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja tietokoneet ovat johtaneet tiedon entistä tehokkaampaan käsittelyyn ja tallentamiseen.

Claude Shannon antoi informaatiolle matemaattisen kaavan, joka määrittelee informaation viestin epätodennäköisyyden keskiarvologaritmiksi, käytännössä yllättävyyden mitaksi ja jonka yksikkö on bitti.^[3] Leó Szilárd osoitti, että bitti on järjestystä ja se sitoo sen energiaksi entropian käsitteen avulla.^[4] Informaatoteoriassa entropia on viestin epävarmuutta.^[4]

1. ↑ http://herkules.oulu.fi/isbn951425242X/html/c72.html (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ http://viesverk.uta.fi/johdviest/tietoinformaatio/infokasite.html (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ Gleick, sivu 234
4. ↑ ^{a b} Gleick, sivu 284