Jatkosota

Jatkosota
	Osa toista maailmansotaa
	Suomalaisia sotilaita vuonna 1944. ”Hälytys VT-linjan asemissa.”
Päivämäärä:	25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944
Paikka:	Neuvostoliitto: Itä-Karjala; Leningradin alue; Murmanskin alue; Vologdan alue; ; Suomi: Lappi (Petsamo); Pohjois-Karjala (Ilomantsi); Uusimaa (Hanko); Varsinais-Suomi (Dragsfjärd); ;
Lopputulos:	Neuvostoliiton voitto, Moskovan välirauha (1944)
Vaikutukset:	Suomi epäonnistui talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamisessa ja Itä-Karjalan valloittamisessa, mutta säilytti itsenäisyytensä.; Liittoutuneilta poistui yksi rintama.; Saksalaisjoukot oli häädettävä maasta Lapin sodassa.; Rauhanteossa Suomi menetti Petsamon ja vuokrasi Porkkalan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja maksoi mittavat sotakorvaukset.; Suomessa kommunistien toiminta laillistettiin.; Suomi joutui myöhemmässä ulkopolitiikassaan ottamaan tarkkaan huomioon Neuvostoliiton edut, ja maiden välille solmittiin YYA-sopimus.;
Osapuolet
Suomi; Saksa; Italia	Neuvostoliitto
Komentajat
Carl Gustaf Emil Mannerheim; Lennart Oesch; Erik Heinrichs; Eduard Dietl; Lothar Rendulic	Kirill Meretskov; Leonid Govorov; Markian Popov; Mikhail Hozin; Valerian A. Frolov
Vahvuudet
530 000 suomalaista; 220 000 saksalaista; 7 000 ulkomaista vapaaehtoista	Noin 1 500 000 sotilasta; 4 900 panssarivaunua; 5 000 lentokonetta
Tappiot
Suomi:; 63 204 kaatunutta tai kadonnutta; 158 000 haavoittunutta; 2 377–3 500 vangittua; 1 129 kuollutta siviiliä; Saksa:; 14 000 kaatunutta tai kadonnutta; 37 000 haavoittunutta	201 000 kaatunutta tai kadonnutta; 64 000 vangittua; 385 000 haavoittunutta; 4 000–7 000 kuollutta siviiliä
Jatkosodan taistelut
	Jatkosodan hyökkäysvaihe (1941); Operaatio Hopeakettu • Pohjois-Suomi • Itä-Karjala • Karjalankannas • Laatokka • merisotatoimet • ilmasotatoimet
	Asemasotavaihe (1941–1944); Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942
	Sodan loppuvaihe (1944); Kannaksen suurhyökkäys • Tali-Ihantala • Suurhyökkäys Syväriltä • Suurhyökkäys Maaselästä • Ilomantsin taistelu

Jatkosota oli sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton Suomen pommituksista Moskovan välirauhaan. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta.

Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan käytännössä Suomi oli Saksan liittolainen, koska se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle, sai aseapua Saksalta ja soti Saksan kanssa.

Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät yli Syvärin ja Leningradin puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua Muurmannin rataa, eivätkä saksalaisjoukot kyenneet etenemään Murmanskiin.

Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4.–5. syyskuuta; tulitauko oli virallisesti määrätty alkaneeksi 4. syyskuuta, mutta neuvostoliittolaiset joukot lopettivat ammunnan paikoittain vasta 5. syyskuuta 1944. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan 15. syyskuuta 1944. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944, ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.