Juhannus

Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.^[1][2] Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla,^[3] kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.^[4] Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.^[5]

Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat tosin viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi (ruots. midsommar, ' keskikesä').^[6] Karjalaisessa henkilönnimistössä esiintyy esikristillinen nimi Ihanus eli Ihannus, joka tavataan asiakirjoissa myös muodossa Janus. Koska juhannus on taustaltaan selvästi esikristillinen juhla, on todennäköistä, että sen nimikin on peräisin esikristilliseltä kaudelta ja vasta myöhemmin se on yhdistetty kristilliseen Johannes-nimeen, josta on johdettu sana Juhannus. Tiedetään myös, että aikaisemmin keskikesän juhla tunnettiin muun muassa nimellä Ukonjuhla. Se oli siis Ukko ylijumalan juhla.^[7]

1. ↑ Hakusana juhannus teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork. Espoo: Weilin & Göös, 2004. ISBN 951-35-6642-0.
2. ↑ Juhannus – keskiyön auringon juhla Ylen Elävä arkisto. Viitattu 13.9.2018.
3. ↑ Hoikkala, Ulla M.: Juhannusyön taikaa 19.06.2009. Toisinsanoen.fi. Viitattu 6.6.2010. Web archive 2013
4. ↑ Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002. Viitattu 7.6.2010. Web archive 2002
5. ↑ Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
6. ↑ Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 24.5.2018.
7. ↑ Juhannuksen jäljillä. Ajatusleikkejä esikristillisistä nimistä VIRITTÄJÄ-BLOGI. 15.6.2020. Viitattu 28.9.2023.