K-vitamiinit

K-vitamiini on termi ryhmälle vitamiineja, joilla on eläimissä samoja biologisia toimintoja kuin K₂-vitamiini menakinonilla.

K₂-vitamiinilla näyttäisi olevan lisäksi itsenäinen rooli aineenvaihdunnan säätelyssä^[1][2].

Luontaiset K-vitamiinit ovat 2-metyyli-1,4-naftokinoneita, joissa on perättäisten isopreenien ketju. Fyllokinonissa isopreenejä on 4 – vain suoraan kinoniin liittyneen isopreenin metyylin kohdalla on kaksoissidos, muut ovat yksöissidoksellisia. Menakinonit ovat aineryhmä, joiden isopreenien määrä vaihtelee. Kunkin isopreenin metyylin kohdalla on usein kaksoissidos. Menakinonien lyhenne on MKn, jossa n on isopreenien määrä. Menatetrenonissa eli MK4:ssä isopreenejä on 4, MK5:ssä 5 jne.^[3] On myös monia keinotekoisia K-vitamiineja, kuten pelkästä 2-metyyli-1,4-naftokinista koostuva menadioni eli K₃-vitamiini, mutta myös muita edeltävistä rakenteellisesti eriäviä aineita.^[4][5]

Ihmisillä ja muilla selkärankaisilla K-vitamiinit ovat koentsyymeitä eli pakollisia apumolekyylejä gammaglutamyylikarboksylaasille. Tämä entsyymi muuntaa translaation jälkeisesti tiettyjen proteiinien tiettyjä glutamaatteja γ-karboksiglutamaateiksi. Tunnetuimmat muutoksen läpikäyvät proteiinit vaikuttavat veren hyytymiseen. K-vitamiineja vaaditaan siis muun muassa veren hyytymiseen. Monet kasvit, levät, syanobakteerit, bakteerit, arkit ja sienet tuottavat K-vitamiineja, joille ne siis eivät ole vitamiineja. Näissä K-vitamiinit siirtävät elektroneja ATP:tä tuottavissa elektroninsiirtoketjuissa.^[6]

K₁-vitamiini eli fyllokinoni on ihmisten ravinnon yleisin K-vitamiini. K1-vitamiinia esiintyy erityisen runsaasti esimerkiksi parsa- ja keräkaalissa sekä kananmunankeltuaisessa^[7][8][9]. K₁-vitamiinin imeytyminen on kuitenkin heikkoa ja se poistuu elimistöstä huomattavasti K₂-vitamiineja nopeammin^[1][2]. Vain 5-20 prosenttia K₁-vitamiinista imeytyy elimistöön^[10][1][2].

K₂-vitamiineja eli menakinoneja esiintyy vain eläin- tai mikrobiperäisissä ruoissa. K₂-vitamiinit kattavat usein määrällisesti alle 20 % ravinnon sisältämästä K-vitamiinista. Ne imeytyvät kuitenkin niin paljon K₁-vitamiinia paremmin, että ne saattavat kattaa jopa 50 % K-vitamiinin nettosaannista.^[2] Juustoissa ja maksassa esiintyvä menakinoni 7 viipyy elimistössä jopa yhdeksän kertaa K₁-vitamiinia pidempään^[1].

Menakinoneja on ylivoimaisesti eniten bakteerikäytetyissä ruuissa, kuten juustoissa ja nattōssa. Kananmunissa ja lihoissa on menakinoni 4:ää (MK4) ja 6:ta (MK6). Eläinten suolistobakteerit tuottavat menakinoneja, mutta esimerkiksi ihmisillä ne eivät yksin kata K-vitamiinitarvetta.^[11]

K-vitamiinipuutos muun muassa hidastaa veren hyytymistä ja voi vakavana johtaa sisäisiin verenvuotoihin. Puutos on aikuisilla kuitenkin hyvin harvinaista, ja syynä on vain harvoin liian pieni K-vitamiinisaanti. Puutos johtuu useammin epäsuorista syistä, kuten K-vitamiinien biologisia toimintoja estävän varfariinin tai muiden mekanismiltaan samanlaisten antikoagulanttien käytöstä.^[12] Vastasyntyneillä vakava puutos on luonnostaan yleinen ja 5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee siitä johtuvia verenvuotoja.^[6] Näiden ennaltaehkäisemiseksi Suomessa ja monissa muissa maissa kaikille vastasyntyneille annetaan siksi fyllokinonia lihaspistoksena tai nieltynä pian syntymän jälkeen.^[6][13][14]

K-vitamiinit eivät ole kovin myrkyllisiä. Fyllokinonilla ei ole havaittu haittoja suurin annoksin.^[11] Joillakin menakinoneilla haittoja on havaittu vain erittäin suurin ja pitkään jatkuvin annoksin.^[15]

1. ↑ ^{a b c d} Vitamin K – Keeping Calcium in Your Bones and Out of Your Blood Vessels WebMD. Arkistoitu 25.11.2021. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b c d} C Vermeer et al: Menaquinone content of cheese. Nutrients, 2018, 10. vsk, nro 4. PubMed:29617314. doi:10.3390/nu10040446. ISSN 2072-6643. Artikkelin verkkoversio.
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä D ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä M ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä H ei löytynyt
6. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä P ei löytynyt
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :1 ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :23 ei löytynyt
9. ↑ LJ Schurgers, C Vermeer: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations. Haemostasis, 2000, 30. vsk, nro 6, s. 298–307. PubMed:11356998. doi:10.1159/000054147. ISSN 0301-0147. Artikkelin verkkoversio.
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
11. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä L ei löytynyt
12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä B ei löytynyt
13. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä S ei löytynyt
14. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä T ei löytynyt
15. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä O ei löytynyt