Back Kalium Afrikaans ፖታሺየም Amharic Potasio AN पोटैशियम ANP بوتاسيوم Arabic پوطاسيوم ARY بوتاسيوم ARZ Potasiu AST पोटासियम AWA Kalium Azerbaijani
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Kalium | ||||
| Tunnus | K | ||||
| Järjestysluku | 19 | ||||
| Luokka | metalli | ||||
| Lohko | s | ||||
| Ryhmä | 1, alkalimetalli | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 0,890 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 0,4 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1807, Sir Humphry Davy | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 39,0983[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 220 (243) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 196 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 275 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 4s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 8, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (BCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 336,53 K (63,38 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 032 K (759 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 45,94 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 76,90 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 2,321 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2000 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 0,82 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,757 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | (20 °C) 13,9 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 102,5 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-09-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Kalium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on K (lat. kalium), järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7. Kalium on pehmeä hopeanvalkoinen alkalimetalli. Kalium tarkoittaa keskiajan latinassa potaskaa, mutta lähtökohtana on arabian sana "qali" joka tarkoittaa varsinaisesti tuhkaa, mutta kemiallisena terminä emästä, 'alkalia'. (Etuliite al- on arabiassa määräinen artikkeli.)
Muutamissa kielissä, muun muassa englannissa kaliumista käytetään nimitystä potassium. Nimi johtuu sanasta potaska (engl. potash), joka sekin viittaa tuhkaan. Alkuaineen kemiallisena merkkinä käytetään kuitenkin kaikkialla K:ta.
Maatalous- ja lannoitealalla kaliumista ja sen yhdisteistä käytetään yleisesti myös lyhempää nimeä kali. Myös kemiassa nimitystä käytetään joskus, esim. kalialuna.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search