Kamakura-kausi

Japanin historia

• Paleoliittinen kausi
• Jōmon-kausi
• Yayoi-kausi
• Yamato-kausi
  • Kofun-kausi
  • Asuka-kausi
• Nara-kausi
• Heian-kausi
• Kamakura-kausi
  • Kenmu-restauraatio
• Muromachi-kausi
  • Nanboku-chō-kausi
  • Sengoku-kausi
• Azuchi-Momoyama-kausi
  • Nanban-kaupan kausi
• Edo-kausi
  • Bakumatsu
• Meiji-kausi
• Taishō-kausi
  • Japani I maailmansodassa
• Shōwa-kausi
  • Miehitetty Japani
• Heisei-kausi
• Reiwa-kausi

Kamakura-kausi (jap. 鎌倉時代, Kamakura-jidai; 1185–1333) on Japanin historiassa ajanjakso, jolloin luotiin perusta Japanin feodalistiselle järjestelmälle. Ajanjakso on saanut nimensä Kamakuran kaupungin mukaan, jonne sotilasjohtaja eli shōgun Minamoto no Yoritomo perusti vuonna 1192 Kamakura-shōgunaatin päämajan.^[1] Kamakura-kausi päättyi 1333 kun valta siirtyi tilapäisesti shōgunilta takaisin itse keisarille.

Yoritomo perusti oman sotilashallintonsa (bakufu) keisarillisen hovin rinnalle saavutettuaan ratkaisevan voiton Taira-klaanista Dannouran taistelussa vuonna 1185. Vuonna 1192 Yoritomo sai virallisen arvonimen shōgun. Yoritomon kuoleman jälkeen seuraavien shōgunien asema kuitenkin heikkeni, ja todellista valtaa piti bakufussa Hōjō-klaani. Kamakura-kauden aikana sotilasluokka kohosi tärkeimmäksi yhteiskuntaluokaksi. Sen tärkeimpiä arvoja olivat taistelutaito, velvollisuus, uskollisuus ja rohkeus. Sekä rituaali-itsemurha seppuku että miekan kultti nousivat tärkeiksi. ^[1]

Kamakura-kautta pidetään Japanin keskiajan alkuna – myös Muromachi-kausi lasketaan keskiaikaan. Kamakura-kauden sanotaan myös aloittaneen Japanin feodaalisen kauden.^[2] Silloin keisarilla ja hovilla oli käytännössä vain seremoniallinen asema. Aatelisto piti käsissään todellista valtaa niin sotilaallisissa kuin siviiliasioissakin.

1. ↑ ^{a b} The Editors of Encyclopaedia Britannica: Kamakura period Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
2. ↑ Kamakura and Muromachi Periods Japan: A Country Study. Library of Congress, 1994.