Kansanrunous

Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.^[1] Kansanrunot jakautuvat neljään päälajiin: kertoma- eli eeppiseen runouteen (kertomarunot, sadut, tarinat), tunnelma- eli lyyrilliseen runouteen (laulurunot (kuten häälaulu), itkuvirret), opetus- ja mieterunouteen (sananlaskut ja arvoitukset), sekä henki- ja taika-maailmaa kuvaavaan (jumalaistarut, loitsut, taiat), sitä paitsi lasten lorut ja leikkiluvut ym. Kansanrunouteen laajemmassa merkityksessä luetaan myös esimerkiksi kansansävelmät, -leikit, -tavat ja -perinteet.

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja Päivitetty 2014. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.12.2015.