Kehitysvamma

Kehitysvamma
Kuvan pojalla on Downin oireyhtymä, joka on yleinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja.
Luokitus
ICD-10	F70
ICD-9	317
MedlinePlus	001523
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Kehitysvamma on aivojen kehitysiässä alkanut neurologinen vamma, joka vaikeuttaa ihmisen kykyä oppia ja ymmärtää. Kehitysvamma diagnosoidaan henkilölle, jonka älykkyysosamäärä on alempi kuin kaksi keskihajonnan mittaa väestön älykkyysjakautuman keskiarvosta. Lisäksi vaaditaan, että henkilöllä on puutteita adaptiivisissa taidoissa, ja älyllisen kehityksen puutteet ovat ilmenneet jo kehitysiässä.^[1] Kehitysvammaisuus on heterogeeninen diagnoosi, jonka kirjo ulottuu vuodepotilaana hoidettavista ja lähes poissaolevista henkilöistä sellaisiin, jotka kykenevät hankkimaan itsenäisesti toimeentulonsa ja elävät normaalia elämää.^[2] Kuten autismissa, myös kehitysvammaisuuden osalta voidaan puhua kehitysvammaisuuden "kirjosta".

Käsite "kehitysvammaisuus" otettiin käyttöön vuonna 1977 laissa kehitysvammaisten erityishuollosta^[3]. Se korvasi vuonna 1956 säädetyn vajaamielislain. Samalla diagnoosista käytetty nimitys uudistui. 1900-luvun alkupuolella käytettyjä nimikkeitä olivat "tylsämielinen" ja "vähämielinen", jotka vuoden 1958 Vajaamielilaissa muuttuivat "vajaamielisyydeksi". ^[4] Kehitysvammalain määritelmä oli kuitenkin "älyllistä kehitysvammaisuutta" laajempi, sillä laki totesi, että Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.^[3] Alkuperäisenä tarkoituksena oli siten, että myös varhaiset fyysiset vammat kuuluisivat lain piiriin, mutta tämä ei toteutunut, ja käsite jäi tarkoittamaan nimenomaan älyllistä vammaisuutta.

Asioiden ja käsitteiden ymmärtäminen, muistaminen ja oppiminen on kehitysvammaisille vaikeampaa kuin muille, minkä vuoksi he tarvitsevat ohjausta ja opetusta ja vaikeimmissa tapauksissa hoitoa. Kehitysvammaisilla on eritasoisia ongelmia myös suunnitelmallisuudessa ja ennakoinnissa.^[5] Heillä esiintyy muita useammin motorisista häiriöistä johtuvia fyysisiä puhe- tai toimintarajoitteita. Myös muita vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia saattaa esiintyä, kuten käytöshäiriöitä.

Suomessa noin 0,75 prosentilla eli 40 000 ihmisellä arvioidaan olevan kehitysvamma.^[6] Se on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla.^[7] Jos älyllisessä toiminnassa ilmenee muutoksia vasta aikuisiällä, kyseessä on aivovamma tai dementia. Jos älykkyysosamäärä on kahden keskihajonnan mittaa hieman korkeampi, puhuttiin aikaisemmin heikkolahjaisuudesta, nykyään laaja-alaisista oppimisvaikeuksista.

Kehitysvamma haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta ottaa kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaisia elämään normaalia elämää^selvennä. Jotta kehitysvammaiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita, jotka voivat liittyä esimerkiksi toimeentuloon, vuorovaikutukseen, kodinhoitoon, omatoimisuuteen, liikkumiseen, terveyteen, turvallisuuteen, vapaa-aikaan ja työhön.^[8] Monilla lapsilla on kehitysvamman lisäksi muitakin terveysongelmia.

Kehitysvammaisina syntyvien lasten osuus on pysynyt samansuuruisena sikiöseulonnoista ja terveydenhuollon kehityksestä huolimatta. Vain pieni osa kehitysvammoista voidaan diagnosoida sikiöaikana, ja lisäksi vaikeasti keskosena syntyvät jäävät nykyään aiempaa useammin henkiin.^[9]

1. ↑ WHO: 6A00 Disorders of intellectual development ICD-11. International Classification of Diseases 11th Revision. The global standard for diagnostic health information. 2018. World Health Organization. Viitattu 29.6.2021.
2. ↑ Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
3. ↑ ^{a b} Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Finlex. 1977.
4. ↑ Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta 520/1977 Finlex. Viitattu 18.11.2023.
5. ↑ Hiltunen, P. 1983: Oikeessa työssä. Työkokeilun ja sen ristiriitojen kuvaus. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 19. Kehitysvammaliitto. Helsinki.
6. ↑ Päivi Repo: Neljän euron päiväpalkka. Helsingin Sanomat 21.3.2014. A8.
7. ↑ H. Westerinen et al. Age-specific prevalence of intellectual disability in Finland at the beginning of new millennium – multiple register method. Journal of Intellectual Disability Research, Vol 58 Issue 3, 21.1.2013.
8. ↑ Kehitysvammaisten Tukiliitto ry^{lähde tarkemmin?}
9. ↑ Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122