Keikahduspiste

Keikahduspiste (engl. tipping point) tarkoittaa kehityksessä rajapistettä tai vaihetta, jonka jälkeen merkittävä ja mahdollisesti vääjäämätön ilmiö rupeaa leviämään tai yleistymään nopeasti.^[1] Sosiologiassa käsitteen otti ensimmäisen kerran käyttöön Morton Grodzins. Vertauskohtana hän käytti tunnettua fysiikan ilmiötä, jossa pienen painon lisääminen tasapainotetun esineen toiselle puolelle keikauttaa sen kumoon.^lähde?

Grodzins tutki 1960-luvulla amerikkalaisten kaupunginosien muodostumista. Hän huomasi, että suurin osa valkoihoisten perheistä pysyi alueella niin kauan kuin mustaihoisten perheiden lukumäärä pysyi tietyn rajan alapuolella. Mustaihoisten lukumäärän ylittäessä tietyn rajan, valkoihoiset alkoivat muuttaa joukolla pois. Tätä prosessia on kutsuttu nimellä valkoisten pako (white flight). Rajapisteen ylityksen hetkeä hän alkoi kutsua keikahduspisteeksi. Ajatusta laajensi nobelisti Thomas Schelling vuonna 1972. Samankaltainen idea esiintyy myös Mark Granovetterin kollektiivisen käyttäytymisen kynnysmallissa.^lähde?

1. ↑ Definition of TIPPING POINT www.merriam-webster.com. 27.4.2023. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)