Kilpailuoikeus

Kilpailuoikeus on oikeudenala, jonka piiriin kuuluu kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö. Aiemmin sen piiri oli laajempi, jolloin siihen kuului myös vilpillinen kilpailu.^[1] Kilpailuoikeus on osa markkinaoikeutta, jonka muut osa-alueet ovat elinkeino-oikeus ja kuluttajaoikeus.

Kilpailuoikeus sisältää mm. julkiset hankinnat, määräävän aseman käyttäminen markkinoilla, yrityskauppojen säätelyn, viestintämarkkinoiden säätelyn sekä sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa. Kilpailuoikeudellisia riitoja käsitellään Suomessa tyypillisesti ensiasteena markkinaoikeudessa, josta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on keskeinen kilpailuoikeudellisia sääntöjä valvova viranomainen.

Kilpailulait ovat osa talouspoliittista lainsäädäntöä. Ne pyrkivät varmistamaan, että kilpailu kansantaloudessa toimii, ylläpitävät markkinamekanismia ja talouselämän joustavuutta. Tällaisten kansantaloudellisten olojen uskotaan johtavan talouden tehokkuuteen. Kilpailulain lähtökohtana voi olla kieltoperiaate eli kaikkien kilpailunrajoitusten yleinen kielto, väärinkäyttöperiaate, jossa viranomaisilla on oikeus puuttua vahingollisiin rajoituksiin, tai kieltoperiaatteen lievempi muoto, jossa yritysten velvollisuus on osoittaa myönteisten vaikutusten ylittävän kielteiset.^[2]

1. ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 282.
2. ↑ Encyclopædia iuridica fennica, osa I palstat 287–288.