Kolmas orjasota

Kolmas orjasota
Päivämäärä: 73–71 eaa. Paikka: Italia Lopputulos: Rooman ratkaiseva voitto
Osapuolet
Karanneiden orjien armeija	Rooman valtakunta
Komentajat
Crixus †, Oenomaus †, Spartacus † a, Castus †, Gannicus †	Gaius Claudius Glaber, Publius Varinius, Gnaeus Clodianus, Lucius Gellius Publicola, Gaius Cassius Longinus, Gnaeus Manlius, Marcus Licinius Crassus, Gnaeus Pompeius Magnus, Marcus Terentius Varro Lucullus, Lucius Quinctius, Gnaeus Tremellius Scrofa
Vahvuudet
120 000 karannutta orjaa ja gladiaattoria	yli 3 000 puolisotilasta, 8 legioonaa, yli 12 000 muuta taistelijaa
Tappiot
Lähes kaikki tapettiin taisteluissa tai ristiinnaulittiin	Huomattavia (50, 1 000 tai 4 000 decimatiolla)
a Oletetaan kuolleen, ruumista ei löydetty
Rooman tasavallan sisällissodat 1. orjasota – 2. orjasota – liittolaissota – 1. Sullan sisällissota – Sertoriuksen kapina – 2. Sullan sisällissota – 3. orjakapina – Catilinan salaliitto – Julius Caesarin kansalaissota – Mutinan sota – Toisen triumviraatin sota Caesarin murhaajia vastaan – Octavianuksen ja Antoniuksen sota – Perusian sota – Octavianuksen sota Sextusta vastaan

Kolmas orjasota oli vuosina 73–71 eaa. roomalaisia vastaan käyty orjakapina. Se oli viimeinen sarjassa epäonnistuneita orjakapinoita Rooman tasavallan aikana. Kolmas orjasota oli näistä vakavin ja ainoa, joka suoranaisesti uhkasi Roomaa.

Orjien kapinaa johti traakialainen gladiaattori Spartacus. Hänen johtamansa 74-miehinen joukko pakeni Capuan gladiaattorikoulusta, ja seuraavina kuukausina heihin liittyi tuhansia orjia. Monikymmentuhatpäiseksi lopulta kasvanut orjien armeija liikkui seuraavien kahden vuoden aikana Italian eteläosissa, kunnes tuhoutui taistelussa roomalaisten armeijaa vastaan Lounais-Italiassa vuonna 71 eaa. Henkiin jääneet orjat ristiinnaulittiin.