Kommunistilait

Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana. Niillä rajoitettiin kansalaisten paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta.^[1] Lakien perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka edeltävien kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.^[2]

Yleinen mielipide oli vuodesta 1928 lähtien kääntynyt kommunistien julkista toimintaa vastaan muun muassa Etsivän keskuspoliisin paljastettua SKP:n maanalaisen organisaation. Kokoomus oli eduskuntavaalien 1929 kampanjassaan kannattanut kommunistisen toiminnan kieltämistä, kuten myös tasavallan presidentti Relander valtiopäivien avajaispuheessaan. Taustalla vaikutti myös Lapuan liikkeen painostus, jolla oli merkittävä vaikutus asian kiirehtimiseen ja Eduskunnan hajottamiseen, jotta laki saataisiin voimaan SDP:n vastustettua kiireellistä perustuslain säätämisjärjestystä.^[3]

1. ↑ Historian äärelle 1930-luku agricolaverkko.fi. Viitattu 14.2.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ Historia, Punainen Pispala pispala.fi. Viitattu 14.2.2009.
3. ↑ Kohti kommunistilakeja Eduskunta. Viitattu 3.12.2022.