Kommunitarismi

Osa artikkelisarjaa
Yhteisö
Käsitteet
Harrastusyhteisö Käytäntöyhteisö Kollektivismi Kommunitarismi Kuviteltu yhteisö Organisaatio Ryhmä Sobornost Solidaarisuus Sosiaalinen pääoma Sosialisaatio Työyhteisö Yhteisöllisyys Yhteenkuuluvuus
Tutkimus
Yhteiskuntatiede Yhteisötutkimus Yhteisötyö Yhteisöpsykologia Sosiaalityö Kulttuuriantropologia Internet-tutkimus Yhteiskuntatieteiden filosofia Maaseutuyhteisön sosiologia Yhteiskuntamaantiede Yhteiskuntafilosofia Kulttuurievoluutio Kaupunkisuunnittelu
n k m

Osa artikkelisarjaa
Kristillisdemokratia
Käsitteet Katolinen yhteiskuntaoppi Arvokonservatismi Distributismi Dynaaminen konservatismi Hyvinvointivaltio Ihmisarvo Kristillinen etiikka Kommunitarismi Konservatiiviliberalismi Läheisyysperiaate Oikeutettu sota Sekatalous Solidaarisuus Sosiaalinen markkinatalous Tilanhoitajaetiikka Uuskalvinismi
Henkilöt Adenauer van Agt Andreotti Belloc Busch Chesterton De Gasperi de Hoop Scheffer Dooyeweerd Hägglund Figl Erhard Essayah Juncker Kallis Klaus Kohl Kuyper Leo XIII Lewis Maritain Martens Moro Merkel Montalva Lubbers Pius XI Raab Schuman Schumacher Svensson Sturzo
Teokset Rerum novarum Centesimus annus
Järjestöt Euroopan kansanpuolue Euroopan konservatiivit ja reformistit Euroopan kristillinen poliittinen liike Kristillisdemokraattinen Internationaali Konrad Adenauer -säätiö Martens-keskus Center for Public Justice KDUN
Maittain CDA Alankomaat CDU Saksa CSU Baijeri CVP Sveitsi DC Italia KDNP Unkari KD Ruotsi KD Suomi KD Tanska KRF Norja ÖVP Itävalta Luettelo kristillisdemokraattisista puolueista
Lisää aiheesta Kristillinen sosialismi Kristillinen oikeisto Liberaali demokratia Sosiaalidemokratia
n k m

Kommunitarismi (engl. communitarianism) on arvokäsitys, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan.^[1] Kommunitarismin mukaan ihmisten identiteetti rakentuu sosiaalisesti ja ihminen sosiaalisena olentona määrittää poliittista arvostelukykyämme, politiikkaa sekä yhteiskunnallisia instituutioita.^[2]

Kommunitaristit arvostelevat liberalistista individualismia siitä, että yksilöä ajatellaan erillään hänen identiteettiä ja minuuttaan konstituoivasta yhteisöstä sekä tämän historiasta, kulttuurista, sosialisaatiosta ja kielestä.^[3] Kommunitarismi ja liberalismi ovatkin kaksi valtavirran yhteiskuntafilosofista ajattelutraditiota tällä hetkellä.^[4]

Kommunitarismissa yleensä kannatetaan, kuten liberalismissakin, yksilön oikeuksia, vapautta ja suvaitsevaisuutta, mutta kommunitarismin yhteisökeskeisempi ihmiskuva on tuottanut näistä erilaisia tulkintoja.^[4][5]

Sanaa kommunitarismi ei tule sekoittaa esimerkiksi kommunismiin ja Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestys olikin pikemminkin autokraattinen ja autoritäärinen kuin yhteisökeskeinen.

1. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 240. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
2. ↑ Daniel Bell: The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Metaphysics Research Lab, Stanford University, 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.12.2020).
3. ↑ Sources of the Self — Charles Taylor www.hup.harvard.edu. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
4. ↑ ^{a b} Contemporary Political Philosophy - Paperback - Will Kymlicka - Oxford University Press global.oup.com. Viitattu 18.12.2020.
5. ↑ Pulkkinen - Postmodern and Political Agency Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 18.12.2020. ^{[vanhentunut linkki]}