Ladino | |
---|---|
Alueita, joissa on perinteisesti ollut ladinonkielisiä yhteisöjä. Ympyröitynä nykyiset kieliyhteisöt |
|
Oma nimi |
ladino spaniol judezmo |
Muu nimi | juutalaisespanja |
Tiedot | |
Alue |
Israel Kreikka Turkki Bulgaria Bosnia ja Hertsegovina |
Puhujia | 160 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen, heprealainen |
Kielenhuolto | Autoridad Nasionala del Ladino[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
itaaliset kielet – latinofaliskiset kielet – latinalaiset kielet – romaaniset kielet – italolänsiromaaniset kielet – länsiromaaniset kielet – siirroslänsiromaaniset kielet – lounaissiirrosromaaniset kielet – länsi-iberoromaaniset kielet – kastilialaiset kielet – eteläkastilialaiset kielet[2] |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | lad |
ISO 639-2 | lad |
ISO 639-3 | lad |
Ladino (endonyymi: לאדינו, ladino; ’latinalainen’) eli juutalaisespanja (endonyymi: גודיאו־איספאנייול, djudeoespanyol)[a] on Iberian niemimaalta 1400-luvun lopulla diasporaan levittäytyneiden sefardijuutalaisten puhuma romaaninen kieli.[b][3][4] Kieli kehittyi Espanjassa kastilian myöhäiskeskiaikaisista kielimuodoista, joihin on yhdistynyt vaikutteita ennen kaikkea hepreasta ja arameasta sekä ajan saatossa myös arabiasta, turkista, kreikasta, ranskasta, bulgariasta ja italiasta.[3][5][6] Ladinon kielessä on säilynyt monia espanjasta sittemmin kadonneita sanoja sekä kielioppirakenteita, ja myös äännejärjestelmään se on sukulaistaan konservatiivisempi.[3]
1500–1700-luvuilla ladino levisi puhuttuna kielenä sefardijuutalaisten mukana laajalle alueelle ympäri Välimerta sekä Länsi-Eurooppaan ja Amerikan mantereen siirtokuntiin.[7] Toisesta maailmansodasta lähtien ladinon puhujien määrä on kuitenkin ollut jyrkässä laskussa: holokausti ja sotaa seuranneet juutalaisten muuttoliikkeet Israeliin sekä Yhdysvaltoihin heikensivät kielen asemaa Euroopassa merkittävästi, ja tietyiltä alueilta se hävisi liki täysin. Seka-avioliittojen ja assimilaation myötä monet ladinonkieliset yhteisöt ovat omaksuneet asuinalueidensa paikallisia kieliä.[8] Kielellä on nykyisin noin 160 000 sefardijuutalaistaustaista puhujaa, jotka asuvat lähinnä Israelissa sekä Balkanilla, Pohjois-Afrikassa, Kreikassa ja Turkissa.[9] Unesco luokittelee ladinon vakavasti uhanalaiseksi kieleksi.[10]
Historiallisesti ladinoa kirjoitettiin heprealaisilla kirjainmerkeillä, mutta etenkin 2000-luvulla latinalaisten aakkosten käyttö on yleistynyt.[3]
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>
-elementtiä ei löytynyt
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search