Laina

Laina tarkoittaa rahalainaa tai esinelainaa. Tämä artikkeli käsittelee rahalainaa, jota kutsutaan myös velaksi tai luotoksi.

Sana laina merkitsee kahden osapuolen välistä sopimusta, jolla lainanantaja antaa rahamäärän, esineen tai tietyn paljouden esineitä lainanottajalle. Lainanottaja sitoutuu antamaan lainanantajalle (tai hänen määräämällensä henkilölle) takaisin yhtä suuren rahamäärän tai saman paljouden samanlaisia esineitä kuin hän on saanut.^[1] Suomen laissa laina ei kuitenkaan tarkoita rahan lainaamista, vaan esineen luovuttamista toisen käyttöön korvauksetta. Lainan tätä merkitystä on käsitelty artikkelissa esinelaina. Tässä artikkelissa käsitellään vain rahan lainaamista.

Rahalainasta lainanantaja voi vaatia itselleen korkoa. Korko on hyvitys siitä, että lainanottaja on saanut tilaisuuden hyötyä lainarahoista.^[1]

1. ↑ ^{a b} ”VI. Lainopillinen osa”, Säästöpankki-opas, s. 107. 2. painos. Helsinki: Suomen Säästöpankkiyhdistyksen Valtuuskunta, 1917.