Lauri Kristian Relander

Lauri Kristian Relander
Presidentti Lauri Kr. Relander vuonna 1928.
Suomen tasavallan 2. presidentti
2.3.1925–2.3.1931[1][2] [H 1]
Pääministeri	Lauri Ingman Antti Tulenheimo Kyösti Kallio Väinö Tanner Juho Sunila Oskari Mantere P. E. Svinhufvud
Edeltäjä	K. J. Ståhlberg
Seuraaja	P. E. Svinhufvud
Eduskunnan puhemies
2.4.1919–8.5.1920[3]
Edeltäjä	Paavo Virkkunen
Seuraaja	Kyösti Kallio
Viipurin läänin maaherra
1920–1925
Edeltäjä	Antti Hackzell
Seuraaja	Arvo Manner
Kansanedustaja
1.3.1910–1.2.1914 1.11.1917–8.10.1920
Ryhmä/puolue	Maalaisliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt	31. toukokuuta 1883 Kurkijoki, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut	9. helmikuuta 1942 (58 vuotta) Helsinki
Puoliso	Signe Relander
Tiedot
Puolue	Maalaisliitto
Koulutus	filosofian tohtori agronomi
Uskonto	luterilainen
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lauri Kristian Relander (ristimänimeltään Lars Kristian, 31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen agronomi, poliitikko ja Suomen tasavallan toinen presidentti vuosina 1925–1931.

Relander oli puoluetaustaltaan maalaisliittolainen. Relanderia kutsuttiin ”Reissu-Lasseksi”, koska hän matkusti aikansa mittapuun mukaan paljon. Presidenttikautenaan Relander teki useita ulkomaanmatkoja, ja hän kävi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Uutena valtiona Suomen oli järjestettävä suhteet lähivaltioihin, joten aktiivinen ulkomaanedustaminen oli olennaista, vaikkei sitä laajasti ymmärrettykään. Relanderin edeltäjä K. J. Ståhlberg ei ollut tehnyt yhtään valtiovierailua.

Relander ei hyväksynyt kieltolakia mutta noudatti sitä silti säntillisesti. Hän nimitti muun muassa Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään Väinö Tannerin sosiaalidemokraattiseen vähemmistöhallitukseen sekä myönsi kauppaneuvoksen arvonimen naiselle ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.

Koulutukseltaan Relander oli filosofian tohtori ja agronomi. Ennen presidenttiyttään Relander toimi Viipurin läänin maaherrana ja presidenttiytensä jälkeen Suomen Maalaisten keskinäisen palovakuutusyhtiön johtajana. Tehtävään siirtyessään hän oli vakuutusalan ummikko, mutta oppi alan nopeasti. Palovakuutusyhtiö oli Lähi-Tapiolan edeltäjä.

1. ↑ Presidenttien virkaanastujaiset (Lauri Kristian Relander astuu virkaan virkaanastujaispuhe) Yle Elävä Arkisto. Yleisradio Oy. Viitattu 5.12.2014.
2. ↑ Hakkila, Esko: Suomen tasavallan perustuslait, s. 352. Werner Söderström Oy, 1939.
3. ↑ Lauri Kristian Relander Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”H”, mutta vastaavaa <references group="H"/>-elementtiä ei löytynyt