Libertarismi

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi
n k m

Libertarismi (adj. ”libertaari(nen)”, kannattaja myös ”libertaari” tai ”libertaristi”) tarkoittaa niitä poliittisen filosofian ja talousfilosofian suuntauksia, jossa vapaus asetetaan ihmisen toiminnan korkeimmaksi tai tärkeimmäksi päämääräksi. Libertaarit pyrkivät maksimoimaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden suosimalla mahdollisimman laajoja poliittisia vapauksia, yksilöoikeuksia sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhdistymisvapautta.^[1][2] Vaikka eri libertaarit jakavat näkemyksen yleisestä auktoriteettivastaisuudesta, jakautuvat he muissa kysymyksissä hyvinkin toisistaan poikkeaviin ja usein keskenään ristiriitaisiin ideologioihin. Ristiriidat liittyvät usein kysymyksiin sosiaalisen organisaation muodoista ja roolista, yksilökäsityksestä, vapauskäsityksestä, yksilövallan luonteesta ja vapaista markkinoista. Libertaristisista aatteista voidaan erotella ainakin seuraavat suuntaukset: sosiaalilibertarismi (anarkismi ja vasemmistolibertarismi) ja talouslibertarismi, toisin sanottuna oikeistolibertarismi (uusklassinen liberalismi ja anarkokapitalismi).

Sosiaalilibertaristisia aatteita yhdistää kriittinen suhtautumien vapaisiin markkinoihin ja yksityisomistamiseen. Anarkismi tavoittelee valtio-organisaation totaalista lakkauttamista ja vapaaehtoista sosiaalista sekä taloudellista organisoitumista. Vasemmistolibertaarit tavoittelevat minimaalista valtiota, jonka tehtävänä on turvata negatiiviseen vapauskäsitykseen perustuvien yksilövapauksien oikeudenmukainen ja tasavertainen toteutuminen positiivisen vapauskäsityksen mukaisesti. Oikeistolibertaristiset aatteet painottuvat talousfilosofiaan ja kannattavat henkilökohtaista ja taloudellista yksilönvapautta negatiivisen vapauskäsityksen mukaisesti.^[3][4][5][6] Oikeistolibertaarit kannattavat vapaita markkinoita ja näkevät minimaaliseksi supistetun valtion tai vastaavan sosiaalisen organisaation tehtäväksi turvata yhtäältä markkinoiden olemassaolo ja toisaalta oikeistolibertaarien pitämät perusoikeudet: ruumiilliseen koskemattomuuden, yksityisomistuksen ja sopimusvapauden.^[7]

1. ↑ "Libertarianism". Encyclopædia Britannica. Retrieved 20 May 2014. "libertarianism, political philosophy that takes individual liberty to be the primary political value"
2. ↑ Woodcock, George (2004). Anarchism: A History Of Libertarian Ideas And Movements. Peterborough, Ont.: Broadview Press. p. 16. ISBN 9781551116297. "for the very nature of the libertarian attitude -- its rejection of dogma, its deliberate avoidance of rigidly systematic theory, and, above all, its stress on extreme freedom of choice and on the primacy of the individual judgment"
3. ↑ Hussain, Syed B. (2004). Encyclopedia of Capitalism. Vol. II : H-R.. New York: Facts on File Inc. p. 492. ISBN 0816052247. "In the modern world, political ideologies are largely defined by their attitude towards capitalism. Marxists want to overthrow it, liberals to curtail it extensively, conservatives to curtail it moderately. Those who maintain that capitalism is a excellent economic system, unfairly maligned, with little or no need for corrective government policy, are generally known as libertarians."
4. ↑ Libertarismin määritelmä sanakirjassa Merriam-Webster Dictionary
5. ↑ Peter Vallentyne, Libertarianism, teoksessa Stanford Encyclopedia of Philosophy, Stanford University.
6. ↑ Zwolinski, Matt: Internet Encyclopedia of Philosophy (Libertarianism) iep.utm.edu. Viitattu 9.8.2008.
7. ↑ Rothbard, Murray. For A New Liberty. 12 The Public Sector, III: Police, Law, and the Courts