Markkinatalous

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi
n k m

Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa teorian mukaan hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.^[1] Lisäksi hyödykkeiden tuotantomäärät ohjautuvat kysynnän mukaisesti. Markkinataloudessa yksityishenkilöt perustavat yrityksiä.

Markkinatalouden teoriassa yritykset ja kuluttajat päättävät itsenäisesti, mitä he haluavat kuluttaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa.^[2] Teoriassa tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että tuottaja eikä valtio päättäisi, mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin, sekä kenelle tuotetut hyödykkeet jaetaan.^[3] Markkinataloudessa esiintyvä kilpailu ohjaa edullisempien ja laadukkaampien hyödykkeiden suosioon.

Ei ole olemassa puhdasta (eli täysin vapaata) markkinataloudellista yhteiskuntaa, vaan myös vapaimmat markkinataloudet, kuten Yhdysvallat, ovat sekatalouksia.^[4] Lainsäädännöllä rajoitetaan monien tuotteiden valmistusta ja jakelua sekä tuotannontekijöiden kuten luonnonvarojen ja työntekijöiden käyttöä.

1. ↑ markkinatalous. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ Susan Grant, Chris Vidler. Economics in Context. Harcourt Heinemann. (2000) p. 19
3. ↑ Gorman, Tom. The Complete Idiots Guide to Economics, Alpha Books (2003), p. 9
4. ↑ Tucker, Irvin B. p 491. Macroeconomics for Today. West Publishing. p. 491