Muslimien uskonnollisuus

Muslimien uskonnollisuus ilmenee siinä, missä määrin muslimit noudattavat elämässään šaria-lain määräyksiä ja uskovat islamin opinkappaleisiin. Kansainväliset kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että muslimit ovat keskimäärin hyvin uskonnollisia. Enemmistö muslimeista katsoo myös, että islamista voi olla vain yksi tulkinta. Vaikka islamissa onkin useita suuntauksia, käytännön tasolla uskonnon harjoittamisen erot ovat pieniä.

Islam on kristinuskon jälkeen maailman toiseksi suurin uskonto. Sen tunnustajiin kuuluu vuoden 2021 tietojen mukaan noin 1,9 miljardia ihmistä.^[1] Islam on levinnyt Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, Keski-Aasiaan, Etelä-Aasiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Euroopassa etenkin Balkanille. Nämä alueet poikkeavat toisistaan suuresti. Joissakin maissa islam on virallinen uskonto, toisissa sillä ei ole erikoisasemaa. Eräissä suurissakaan muslimimaissa, kuten Intiassa, islam ei ole valtaväestön uskonto.

Islaminuskon määrittelyssä voi erottaa kolme kerrosta.^[2] Ensimmäinen koskee sitä, mitä pidetään islamin pyhinä teksteinä. Käsitys on yhdenmukainen sunnalaisuudessa, johon kuuluu noin 85–90 % muslimeista, mutta muiden kohdalla on pieniä eroja. Toinen taso liittyy siihen, miten uskonoppineet pyhiä kirjoituksia tulkitsevat. Tässä myös sunnalaisuus jakautuu, vaikka erot edelleen ovat pieniä. Kolmas taso koskee sitä, miten tavalliset muslimit uskontonsa ymmärtävät ja sitä toteuttavat.^[2][3] Tällä käytännön tasolla erot ovat selvimmät ja joskus suuriakin maailman eri puolilla elävien muslimien välillä.

Muslimien uskomusten kansainvälinen vertailu osoittaa, että islamin uskonkappaleita ja šariaa seurataan vaihtelevassa määrin. Monissa uskon ydinasioissa muslimit kuitenkin muodostavat poikkeuksellisen monoliittisen kokonaisuuden. Uskonyhteisön eli umman yhtenäisyys on myös islaminuskon vaalima periaate. Uskonto on useimmille muslimeille tärkeä asia, ja uskonnollisiin rituaaleihin osallistutaan laajasti. Maallistuneitakin muslimeita on ja varsinkin niissä maissa, joissa uskontojen asemaa pyrittiin 1900-luvulla heikentämään. Tällaisia maita ovat entinen Neuvostoliiton Keski-Aasia, Balkanin maat ja Turkki.

1. ↑ Muslim Population by Country 2021 World Population Review. 2021. Viitattu 27.3.2021.
2. ↑ ^{a b} Brown, 2017, s. 99–113
3. ↑ Cook, Michael: Forbidding Wrong in Islam, s. 5–6. Cambridge University Press, 2003.