Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021

Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 oli Myanmarin asevoimien Tatmadawin suorittama vallankaappaus, jossa valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja maan muut poliittiset johtajat pidätettiin, ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.^[3][4]

Asevoimien komentaja Tatmadaw suoritti vallankaappauksen, koska komentaja Min Aung Hlaingin mukaan edellisen marraskuun vaaleissa tapahtui vaalivilppiä. Armeijan tukemat ehdokkaat olivat menestyneet vaaleissa huonosti ja menettivät jonkin verran paikkoja demokraattisille puolueille. Min Aung Hlaingin mukaan esimerkiksi äänestyslistoissa oli samoja nimiä kahteen kertaan.^[3][4] Kansainvälisten järjestöjen lähettämien vaalitarkkailijoiden mukaan vaalien järjestelyissä oli kylläkin huomattavia puutteita, mutta laajamittaista vilppiä ei ilmennyt ja havaitut epäkohdatkin suosivat sekä armeijan että Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen ehdokkaita erityisesti etnisten vähemmistöjen kustannuksella.^[5]

Vallankaappaaja Min Aung Hlaing julisti maahan vuoden mittaisen poikkeuslain.^[3] Puhelin- ja internetyhteyksissä oli laajalti häiriöitä vallankaappauksen aikana.^[3][4] Muun muassa Yhdysvallat ja syrjäytetty NLD-puolue tuomitsivat vallankaappauksen.^[3] NLD-puolueen mukaan maa on luisumassa kohti diktatuuria. Yhdysvallat uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.^[3] Kaappaus oli epäsuosittu kansan keskuudessa.^[6] Se laukaisi helmikuussa viikkoja kestäneet mielenosoitukset ja lakot.^[7] Armeija ja poliisi pyrkivät kovenevin ottein kukistamaan mielenosoitukset.^[8] Turvallisuusviranomaiset ovat käyttäneet toistuvasti myös tappavaa väkivaltaa.^[9] Turvallisuusjoukot olivat 27. elokuuta 2021 mennessä surmanneet ainakin 1019 mielenosoittajaa ja pidättäneet yli 2600.^[10][11][12] Sotilashallitus pyrki estämään riippumattoman tiedonsaannin kotimaansa tapahtumista katkaisemalla internet-yhteydet, takavarikoimalla satelliittiantenneja ja pidättämällä toimittajia.^[13] Myös etniset kapinalliset ovat osallistuneet ja seisovat mielenosoittajien rinnalla.^[14]

1. ↑ At Least 12 Civilians Killed by Myanmar Junta in Week irrawaddy.com. Viitattu 27.8.2021.
2. ↑ https://www.irrawaddy.com/news/burma/more-than-740-myanmar-junta-troops-killed-in-july-nug.html Viitattu =10.8.2021
3. ↑ ^{a b c d e f} Miksi armeija kaappasi vallan, mitä Myanmarissa tapahtuu? HS kokoaa vastauksia keskeisiin kysymyksiin hs.fi. Viitattu 1.2.2021. (suomeksi)
4. ↑ ^{a b c} Myanmar military seizes power, detains elected leader Aung San Suu Kyi reuters.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
5. ↑ No Major Irregularities in Myanmar Election: Carter Center irrawaddy.com. Viitattu 20.2.2021. (englanniksi)
6. ↑ Suomalaisasiantuntija: Myanmarilaiset eivät aio hyväksyä vallankaappausta ja Suu Kyin pidätystä Iisalmen Sanomat. 1.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä yle ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :1 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :4 ei löytynyt
10. ↑ Number of protesters killed since Myanmar coup passes 320 theguardian.com. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
11. ↑ Myanmarin oppositio kokoaa aseellisia ryhmiä sotilasjunttaa vastaan, rajaseudulla taistelut yltyvät ja sisällissodan riski kasvaa Yle-Uutiset. 2021-06-1. Viitattu 2021-06-1.
12. ↑ Assistance Association for Political Prisoners AAPP | Assistance Association for Political Prisoners. Viitattu 30.3.2021.
13. ↑ Myanmarin sotilasjuntta katkaisi viimeisetkin internet-yhteydet ja takavarikoi ihmisten satelliittiantennit Yle Uutiset. Viitattu 10.4.2021.
14. ↑ Myanmarissa syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin määrä ilmestyä oikeuden eteen parin viikon kuluttua Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2021.