Oikeusperiaate

Oikeusperiaate on oikeuteen yleisesti tai yksittäiseen oikeudenalaan sisältyvä keskeinen arvo tai tavoite.[1] Oikeusperiaatteet erotetaan oikeusnormeina oikeussäännöistä. Oikeusperiaatteet ovat tavallisesti sisällöllisesti laaja-alaisempia, väljemmin muotoiltuja ja vahvemmin arvoperustaisia oikeudellisia tulkinta- ja ratkaisuperusteita kuin oikeussäännöt.[2] Ne toimivat käyttäytymistä ohjaavina standardeina, oikeudenmukaisuutta luovina ja ylläpitävinä maksiimeina sekä esitysteknisinä peukalosääntöinä.[3]

Oikeusperiaatteiden merkitys liittyy etenkin siihen, että ne avaavat oikeutta moraalin ja politiikan suuntaan.[4][5] Oikeusperiaatteet voivat myös muuttua ja kehittyä normitodellisuuden kehityksen mukana ja ilmaista samalla yhteiskunnassa muuttuvia ja kehittyviä uusia arvokannanottoja.[6]

Aikaisemmin oikeusperiaatteille ei oikeustieteessä aina annettu itsenäistä oikeudellista merkitystä, vaan ne saatettiin mieltää oikeudellista tulkintaa edeltäviksi tai täydentäviksi näkökohdiksi taikka sääntöjen perusteella tehdyiksi yleistyksiksi ilman itsenäistä ratkaisuarvoa.[7] Oikeusperiaatteiden merkitys on tunnustettu 1970-luvun lopulta alkaen, jolloin Ronald Dworkin ja Robert Alexy käynnistivät laajan teoreettisen keskustelun niistä.[8][9] Oikeusperiaatteista käydyn keskustelun lähtökohdat ovat kuitenkin olleet erilaisia eri oikeusjärjestelmissä. Manner-Euroopassa oikeusperiaatteet ovat olleet ilmausta oikeuden, politiikan ja moraalin lomittumisesta toisiinsa. Sen sijaan common law -maissa, erityisesti Yhdysvalloissa, oikeusperiaatteiden aseman tarkastelu on liittynyt laajempaa keskusteluun oikeuden asemasta ylipäätänsä, jossa on asetettu vastakkain yhtäältä oikeusperiaatteet ja toisaalta yhteiskuntapoliittiset toimintalinjat (eng. policies).[10] Yleisesti ottaen oikeusperiaatteiden merkitys on lisääntymässä.[3]

  1. Mattila (päätoim.) 1999, palsta 791
  2. Siltala 2010, s. 210
  3. a b Tolonen 2003, s. 49
  4. Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 18
  5. Tolonen 2003, s. 45
  6. Tolonen 2003, s. 46
  7. Siltala 2010, s. 7
  8. Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 16
  9. Laakso 2012, s. 237
  10. Mattila (päätoim.) 1999, palstat 794–795

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search