Oksaalihappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Etaanidihappo |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | OC(=O)C(O)=O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C2H2O4 |
Moolimassa | 90,04 g/mol |
Sulamispiste | 189,5 °C (hajoaa) |
Kiehumispiste | 157 °C (sublimoituu) |
Tiheys | 1,9 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 95,1 g/l veteen (20 °C) |
Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo. Oksaalihapon CAS-numero on 144-62-7. Se on eräs voimakkaimmista orgaanisista hapoista. Oksaalihappo on nimetty Oxalis-kasvisuvun mukaan.
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi kidevesimolekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)2 · 2H2O. Tämän yhdisteen sulamispiste on noin 102 °C.
Laboratoriossa oksaalihapon määrä voidaan selvittää titraamalla kaliumpermanganaatilla, joka hapettaa oksaalihapon ja oksalaatti-ionit vedeksi ja hiilidioksidiksi. Toisaalta näin voidaan selvittää kaliumpermanganaattiliuoksen pitoisuus.
Monet kasvit sisältävät oksaalihappoa. Sitä tuotetaan myös teollisesti natriumformiaatista. Natriumformiaatti taas valmistetaan natriumhydroksidin ja hiilimonoksidin välisessä reaktiossa:
Oksalaatit ovat kasveissa esiintyviä oksaalihapon anioneita, suoloja ja estereitä. Jotkut kasviperäiset elintarvikkeet sisältävät niitä runsaasti.[1]
Myös elimistö muodostaa oksalaattia esimerkiksi C-vitamiinista.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search