Olemassaolo

Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Olemassaolokysymysten tarkastelusta käytetään nimitystä ontologia eli oppi olevaisesta. Ontologia tutkii olemisen ja olemassaolon käsitteitä. Sen esittämiä kysymyksiä ovat muun muassa ”mitä on olemassa?” ja ”mikä on erilaisia entiteettejä koskevien olemassaoloväitteiden luonne?”

Sana ”olla” on selvästi kielellinen predikaatti, mutta filosofit ovat väitelleet paljon siitä, onko ”olla olemassa” looginen predikaatti. Joidenkin filosofien mukaan se predikoi jotain, ja sen merkitys on samankaltainen kuin predikaateilla ”olla todellinen” tai ”esiintyä todellisuudessa”. Toiset filosofit puolestaan kieltävät sen, että olemassaolo olisi looginen predikaatti, ja katsovat, että kaikki lauseet joissa predikaatti ”olla olemassa” esiintyy, voidaan palauttaa lauseisiin, jotka eivät käytä kyseistä predikaattia.

Analyyttisen filosofian hyödyntämässä predikaattilogiikassa olemassaolo tulkitaan kvanttoriksi, eksistenssikvanttoriksi ∃. Tässä analyyttinen filosofia on seurannut Gottlob Fregeä. Mannermainen filosofia, joka on kysymyksessä saanut vaikutteita Alexius Meinongiilta ja Edmund Husserlilta, on valinnut olemassaolokysymysten suhteen toisen tien ja tutkinut enemmän olemisen käsitettä. Inhimilliseen olemassaoloon keskittynyt eksistentialismi on ollut nykyfilosofian merkittäviä suuntauksia.