Pesah

Tämä artikkeli käsittelee juutalaisten uskonnollista juhlaa. 900-luvulla eläneestä sotapäälliköstä kerrotaan artikkelissa Pesah (kasaarien sotapäällikkö).

Pesah tai pesach (hepr. ‏פסח‎, pesaḥ) eli pääsiäinen on juutalainen juhla, jolloin muistellaan Tooran eli Mooseksen kirjojen kuvaamaa israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa Juutalaisen kalenterin nisan-kuun neljännentoista päivän iltana. Pesahin vieton keskeinen osa on seder-ateria. Pesahin aikana syödään yleensä happamatonta leipää eli matsaa.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee ”kulkea ohi”. Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Jumala surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä. Happamaton leipä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita.