Pietari Suuri

Pietari Suuri
Tuntematon maalari, Jean-Marc Nattierin mukaan 1717, Eremitaašin taidemuseo, Pietari
Venäjän keisari
Valtakausi	2. marraskuuta 1721 – 8. helmikuuta 1725
Edeltäjä	Pietari Suuri (tsaarina)
Seuraaja	Katariina I
Venäjän tsaari
Valtakausi	7. toukokuuta 1682 – 2. marraskuuta 1721
Kruunajaiset	25. kesäkuuta 1682
Edeltäjä	Fjodor III
Seuraaja	Pietari Suuri (keisarina)
Sijaishallitsija	Sofia Aleksejevna (1682–1689)
Syntynyt	9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskova, Moskovan Venäjä
Kuollut	8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 (52 vuotta) Pietari, Venäjän keisarikunta
Puoliso	Eudoksia Fjodorovna Lopuhina Katariina I
Lapset	Aleksei Anna Elisabet
Suku	Romanov
Isä	Aleksei I
Äiti	Natalja Naryškina
Uskonto	Venäjän ortodoksinen kirkko
Nimikirjoitus

Pietari I Suuri (ven. Пётр I, Пётр Великий, Pjotr I, Pjotr Veliki; Pjotr Aleksejevitš Romanov, ven. Пётр Алексеевич Романов; 9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2. marraskuuta 1721 alkaen Uudenkaupungin rauhan juhlistamiseksi Venäjän keisarikunnan keisarina (Imperator).

Hän länsimaisti Venäjän hallintoa, ja hänen aikanaan Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta.^[1] Pietari Suuren johdolla Venäjällä aloitettiin 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tieteellinen opetus, valtion hallintoa uudistettiin kovalla kädellä ja Venäjä rakensi Euroopan valtioiden esimerkkiä seuraten vahvan laivaston.^[2] Pietari Suuren valtakaudella Venäjään liitettiin alueita Itämeren ja Asovanmeren rannikoilta, millä oli valtava merkitys Venäjän laivaston kehityksessä ja Ruotsin suurvalta-ajan lopettamisessa.

1. ↑ Knapas, Rainer (2000): Pietari I (1672–1725), Venäjän keisari Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
2. ↑ Lewin, s. 189.