Pietismi

Osa artikkelisarjaa
Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Tunnustuskirjat Apostolinen uskontunnustus Nikean uskontunnustus Athanasioksen uskontunnustus Augsburgin tunnustus Puolustus Vähä katekismus Iso katekismus Schmalkaldenin opinkohdat Paavin valta ja johtoasema
Teologia Lutherin teologia Laki ja evankeliumi Sola gratia Sola scriptura Kahden regimentin oppi Loci theologici Ristin teologia Katolisuus Pyhitys Yleinen pappeus
Suuntaukset Aitoluterilaiset Luterilainen puhdasoppisuus Pietismi Haugelaisuus Lestadiolaisuus Herännäisyys Uusluterilaisuus Korkeakirkollisuus Tunnustuksellinen luterilaisuus Liberaaliteologia Tunnustuskirkko Barmenin teologinen julistus
Sakramentit ja jumalanpalvelus Kaste Kheirotonia Konfirmaatio Ehtoollinen Rippi Sairaiden voitelu Virsi
Organisaatio Confessional Evangelical Lutheran Conference Kansainvälinen luterilainen neuvosto Luterilainen maailmanliitto Porvoon kirkkoyhteisö Luterilaiset kirkot Amerikan evankelisluterilainen kirkko Islanti Missouri-synodi Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Viro Luettelo Suomen luterilaisista seurakunnista Ev. Lut. Herätysliikkeet EFS
Historia Uskonpuhdistus Ruotsissa Protestantismi Augsburgin uskonrauha Cuius regio, eius religio
Henkilöt Luther von Bora Melanchthon Agricola Bonhoeffer Bugenhagen Bultmann Chemnitz Egede Flacius Francke Grundtvig Kierkegaard Laestadius Löhe Otto Pannenberg Olaus Petri Laurentius Petri Quenstedt Rautanen Sasse Schleiermacher Spener Tausen Tillich Trubar Tyndale Walther Wyneken
n k m

Osa artikkelisarjaa
Protestantismi
Aiheet Suuret herätykset Uskonpuhdistus
Teologia Viisi pääperiaatetta Adiafora Pelastusvarmuus Uskovien kaste Protestanttinen kirkko-oppi Yleinen pappeus
Pääsuuntaukset Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Helluntaiherätys Kalvinismi Luterilaisuus Metodismi Vapaat suunnat
Alasuuntaukset Herrnhutilaisuus Hussilaisuus Valdolaisuus Kveekarit Katolis-apostolinen kirkko Pietismi Suomen herätysliikkeet Plymouthin veljet Pyhitysliike Raamatuntutkijat Seitsemännen päivän adventismi Schwenckfeldiläisyys
Yleiskristilliset liikkeet Karismaattinen liike Uskon Sana Evankelikalismi Uuskarismaattisuus
Muut liikkeet Arminiolaisuus Fundamentalismi Liberaaliteologia Puritanismi Radikaalipietismi Uusprotestantismi Kotikirkot
Aiheesta muualla
n k m

Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Pietismi syntyi Saksassa paikallisena maallikkoliikkeenä, joka omistautui pääasiassa Raamatun levittämiseen. Pietismille oli ominaista persoonallinen hurskaus, jossa keskeisintä oli kääntymys.^[1]

Liike levisi nopeasti kaupunkeihin ja maaseudulle, niin että 1700-luvun alkupuolella voitiin puhua pietistisestä Saksasta. Pietistit pitivät hyviä töitä aidon uskon ilmauksina, mikä heijastui myös aktiivisuutena lähetystyössä.^[1] Pietismi saavutti 1700-luvulla koko evankelisen kristikunnan ja Pohjois-Amerikan ja vaikutti myös reformoitujen kirkkojen ja roomalaiskatolisen kirkon piirissä.^[2]

Pietismiä on kuvattu eräänä evankelisen kirkon laajimpana ja monimuotoisimpana ilmiönä, joka on jatkunut 1900-luvulle saakka.^[2] Pietismiä on kuvattu sekä aatevirtauksena että aikakautensa kansanliikkeenä.^[3] Suomessa pietismi vaikuttaa useimpien herätysliikkeiden taustalla.

Pietismin (lat. Pietas) nimi tulee latinan hartautta tarkoittavasta sanasta, joka kuvasi sen pyrkimystä uudistamaan ja elävöittämään seurakuntia, sekä syventämään kristittyjen hengellistä elämää.^[4] Alkujaan nimitystä käyttivät kirkon sisäistä liikehdintää vastustaneet.^[5]

Pietismille on ominaista matalakirkollisuus: siinä korostetaan henkilökohtaista Jumala-suhdetta, yksityistä hartauselämää sekä epämuodollista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa. Vastaavasti pietismissä enemmän tai vähemmän väheksytään kirkon hierarkiaa ja jumalanpalveluselämän ulkoisia muotoja. Toisaalta pietismi kuitenkin vaikuttaa piispallisesti johdettujen luterilaisten ja anglikaanisten kirkkojen sisällä. Pietismin sakramentti- ja seurakuntaoppi onkin monisyinen ja useissa tapauksissa epäselvä.^lähde?

Pietismin jatkona nähdään herrnhutilaisuus, lähetysliike ja metodismi. Pietistit kokoontuivat myös kirkon ulkopuolella niin sanottuihin konventikkeleihin, jotka yleensä suomennetaan seuroiksi. Näissä kokouksissa luettiin Raamattua, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin. Pietismin sisällä oli monenlaisia uskonnollisia suuntia.^lähde?

1. ↑ ^{a b} Dué 1998, s. 238
2. ↑ ^{a b} Mäkelä, Raimo: Pietismi – herätyskristillistä luterilaisuutta Viides.net. 2015. Viitattu 11.7.2022.
3. ↑ Pyykönen, Martti: Pietismi syntyi vain 100 vuotta Lutherin jälkeen Seurakuntalainen.fi. 12.7.2017. Viitattu 11.7.2022.
4. ↑ Hiltunen, Petri: Pietistit Concordia. 16.5.2014. Viitattu 11.7.2022.
5. ↑ Pietismi Luterilainen.net. 17.10.2016. Viitattu 11.7.2022.