Prekambri

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Prekambri on geologinen ajanjakso, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4,6 miljardia vuotta sitten) fanerotsooisen aionin alkuun (541 miljoonaa vuotta) saakka^[1]. Prekambri on niin sanottu yläaioni ja se on jaettu kolmeen geologisen ajanlaskun aioniin: hadeeinen aioni, arkeeinen aioni ja proterotsooinen aioni. Prekambri käsittää 88 % maapallon geologisesta ajasta.

Prekambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt melko vähän fossiileja. Kauden alussa Maa oli aivan täysin sula, sitten syntyi Maan kiinteä pinta ja alkumeri, kun kaasukehän jäähdyttyä sen vesihöyry satoi Maahan. Alussa oli voimakasta meteoriittipommitusta ja tulivuoritoimintaa. Ilmakehä saattoi olla pitkään kuuma kasvihuone-ilmiön takia, tai viiletä nopeasti. Aurinko oli pitkään nykyistä himmeämpi, ja kasvihuone-ilmiö lämmitti Maata. Varhaisimmat prekambrikauden fossiilit ovat noin 3,5 miljardia vuotta vanhoja bakteereja, monisoluisia tuli vasta kauden lopulla. Merkittävä hyppäys oli aitotumaisten solujen synty, niin kuin myös yhteyttämisen alku ja hapen määrän lisääntyminen alkuilmakehässä noin 2 miljardia vuotta sitten.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ICS ei löytynyt