Puolan toinen tasavalta

Puolan tasavalta
Rzeczpospolita Polska
1918–1939
lippu vaakuna

Puolan toinen tasavalta vuonna 1930
Puolan toinen tasavalta vuonna 1930

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Józef Piłsudski (1918–1922)
Gabriel Narutowicz (1922)
Stanisław Wojciechowski (1922–1926)
Ignacy Mościcki (1926–1939)
Pääkaupunki Varsova
Pinta-ala
– yhteensä 389 720 km² 
Väkiluku (1938) 34 849 000
Historia
– ensimmäinen maailmansota päättyi 11. marraskuuta 1918
– Riian rauha 18. maaliskuuta 1921
– Saksan hyökkäys Puolaan 1. syyskuuta 1939
– Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan 17. syyskuuta 1939
– Varsovan piiritys 28. syyskuuta 1939
Viralliset kielet puola
Valuutta marka (1918–1924)
złoty (1924–1939)
Kansallislaulu Mazurek Dąbrowskiego
Edeltäjät Puolan kuningaskunta
Saksan keisarikunta
Venäjän SFNT
Zakopanen tasavalta
Ukrainan kansantasavalta
Länsi-Ukrainan kansantasavalta
Komanczan tasavalta
Lemkon tasavalta
Galitsian SNT
Galitsia ja Lodomeria
Tarnobrzegin tasavalta
Keski-Liettuan tasavalta
Valko-Venäjän kansallinen tasavalta
Seuraajat Natsi-Saksa
Puolan kenraalikuvernementti
Neuvostoliitto
 Liettua
Slovakian ensimmäinen tasavalta
Puolan maanalainen valtio
Puolan pakolaishallitus

Puolan tasavalta (puol. Rzeczpospolita Polska) oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka. Tuolloin Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat sen saksalaismiehityksen ja sitä edeltäneen salaisen Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perusteella. Muodollisesti Puolan tasavalta lakkasi olemasta vasta 1952, kun maan perustuslain muutoksella siitä tuli Puolan kansantasavalta vuonna 1952.

Käytännössä Puolan tasavallan alue oli jakaantunut Saksan ja Neuvostoliiton kesken 1939–1941, Saksan hallussa 1941–1944 ja Neuvostoliiton valvoma vuodesta 1944.

Puolan historiankirjoituksessa Puolan tasavallasta käytetään nimitystä Puolan toinen tasavalta siksi, että Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Puolan historiankirjoituksessa ryhdyttiin käyttämään nimitystä Molempain kansain tasavalta, joka ei asiallisesti ottaen ollut tasavalta, vaan kahden monarkian, Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan reaaliunioni ja valtioliitto 1569–1795. Kuitenkin aateliston määrä oli melko suuri väestöön nähden ja jokaisella valtiopäivämiehellä oli oikeus liberum veto -oikeudella kieltää mikä tahansa valtiopäivien päätösehdotus sitä erikseen perustelematta.

Nykyisen Valko-Venäjän länsiosat kuuluivat Puolan tasavallan alueeseen Riian rauhasta (1921) alkaen aina vuoteen 1939 asti. Vuonna 1944 läntisin Białystokin maakunta palasi jälleen osaksi Puolaa.


© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search