Rabindranath Tagore | |
---|---|
রবীন্দ্রনাথ ঠাকুর | |
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. toukokuuta 1861 Kalkutta, Bengali, Brittiläinen Intia |
Kuollut | 7. elokuuta 1941 (80 vuotta) Kalkutta, Bengali, Brittiläinen Intia |
Ammatti | kirjailija, filosofi, runoilija, lauluntekijä ja muusikko |
Puoliso | Mrinalini Devi (aviol. 1883–1902) |
Uskonnollinen kanta | hindulaisuus |
Kirjailija | |
Äidinkieli | bengali |
Tuotannon kieli | bengali, englanti |
Esikoisteos |
Gitanjali (1912) Jana Gana Mana (1911) Amar Sonar Bangla (1905) |
![]() Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
|
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rabindranath Tagore (bengaliksi রবীন্দ্রনাথ ঠাকুর, 7. toukokuuta 1861 – 7. elokuuta 1941) oli intialainen kirjailija, filosofi, runoilija, lauluntekijä ja muusikko. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1913[1] runoteoksesta Uhrilauluja (Gitanjali: Song Offerings). Hän oli ensimmäinen aasialainen Nobel-palkinnon saaja.
Tagore on vaikuttanut vahvasti bengalinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen, ja hän on tehnyt Intian kirjallisuutta tunnetuksi myös lännessä. Hän kirjoitti bengaliksi, mutta käänsi itse teoksiaan englanniksi.[2]
Tagore opiskeli Englannissa, muttei suorittanut siellä tutkintoa. Hänet lyötiin Englannissa ritariksi vuonna 1915, mutta hän peruutti ritariutensa pari vuotta myöhemmin protestiksi brittien Intian-politiikkaa vastaan.[3]
Tagoren teoksiin kuuluu runoja, romaaneja, esseitä, novelleja ja matkakertomuksia. Hän kirjoitti ja sävelsi myös useita lauluja, muun muassa Intian kansallislaulun ja Bangladeshin kansallislaulun.[4][5][6]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search